#pankite

[kashians]

Holi behind the scenes

#dmg cast #karan singh grover #sunaina gulia #pankit thakker #drashti dhami #mayank anand #ayaz khan #sonia singh #Holi

[suchananewsblog]

Dill Mill Gayye actor Pankit Thakker gets offended by Huma Qureshi's braless look at Dahaad screening: It was indecent and inappropriate attire | Hindi Movie News - Times of India

Huma Qureshi recently made heads turn when she posed on the red carpet at the special screening of Dahaad. She was seen wearing a printed dress featuring a plunging neckline. Later, she was joined by Sonakshi Sinha and the two divas happily posed together for photographs. While Huma was looking stunning at the event, Pankit Thakker, who is known for TV shows like Dill Mill Gayye, Kumkum among…

View On WordPress

#Dahaad #dill mill gayye #huma #Huma Qureshi #pankit #pankit thakker #Sonakshi #Sonakshi Sinha

[pankitthakker-blog]

Pankit Thakker "Janam Janam Ka Saath" 02

#pankitthakker #indiantelevision #actor #bollywood #celebs #pankit

[ruttotohtori]

Ja sitte ihmetellää, ku kaikki nuoret aikuset muuttaa kaupunkeihi ja lapsiperheitä ei maaseutu kiinnosta

(ja sit koulujen lisäks katoo terveyskeskukset, pankit/pankkiautomaatit, kirjastot, Kelan toimipisteet, ja sit vähennetää bussivuoroja ku eihä autottomien tarvii sinne isompaa naapurikuntaa päästä käymää ku nykyäänhä ihan kaiken asioinnin voi hoitaa netissä...)

#yle

[arkipaivainen]

Ai helkkari, toivottavasti muut pankit ei tee tätä samaa!

#suomi #suomeksi #suomitumblr #nordea on perseestä #fuck digitalization #stop this madness

[mehilaiselokuva]

Yle uutiset selkokielellä and why you shouldn't get discouraged if you don't understand

Here's the latest article. I'll highlight the parts that could be difficult for a learner.

"Valtaosa suomalaispankeista ei maksa käyttötileille talletuskorkoa. Samaan aikaan asiakkaat joutuvat kuitenkin itse maksamaan jo yli 4 prosentin korkoa esimerkiksi asuntolainoista. Rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo, että pankit eivät maksa käyttötileille korkoa, koska asiakkaat eivät sitä vaadi. Talletuskorkojen kilpailuttaminen ei ole meillä tavallista, Puttonen sanoo. Käyttötileillä pankeissa on yli 80 miljardia euroa. Perinteisistä pankeista käyttötilille maksavat korkoa vain Handelsbanken ja S-pankki. Handelsbanken maksaa puoli prosenttia ja S-pankki asiakasomistajielle 0,3 prosenttia."

First of all, the main word of the article, talletuskorko is one that even I (a native) had to look up as a person who doesn't use bank services often. It would be nice if they had definitions in these articles for these kinds of essential words.

2nd point: "eivät sitä vaadi" is a difficult one because it flips the word order. This could have been simplified more. I have no idea why they keep these "fancy" word orders in SIMPLE texts.

The rest of the highlighted words are compounds and you need to figure out the context yourself if you don't know them. Some of them could even be substituted by non-compound words! (Suomalaispankki - suomalainen pankki ect.)

(Plus, these are many typos in the articles, guess they have less quality control)

So, not all of these articles are for the beginner learners. So if you don't get a text on the site, do not worry! Some are difficult! Some could even pass for a normal, abbreviated article. Maybe Yle should hire me. (jk) (unless...?)

#finnish #langblr #beginner finnish #suomen kieli #finnish language #learning finnish #selkokieli

[kccinstitutes]

Alumni Meet 2022

Memories, Laughter and a year after!

Presenting the Alumni Meet 2022- a night never to be forgotten.With Alumni of KCCILHE, RJ Pankit Narang  put up a show that brought back many memories and alumni could relive their college days.  Here are some glimpses from the Alumni Meet held at India Habitat Centre ,Delhi on 2nd July 2022.

#kcc #kccinstitutes #kcciilhe #kccitm #ggsipu #ipuniversity #aktu #bba #bca #bajmc #bcomh #btech #greaternoida

#KCC #Institutes #Greater #Noida

https://www.kccitm.edu.in

#AlumniMeet #KCC ILHE AlumniMeet

[rennesairanenlove]

Paavo Korpisaari Pankit ja pankkiliike: "Pörssitoiminnan erikoistili on lainatili. Tämä luotto ei kuitenkaan ole spekulaatioluottoa siinä määrin kuin ulkomailla. Sotavuosina tosin keinottelu osakkeilla kohosi huippuunsa, mutta sitä ennen ja sen jälkeen on osakepanttia vastaan annetun luoton alkuperä ollut siinä, että varsin monet osakeyhtiöt on perustettu pankkivaroilla siten, että osakkeet on lainoitettu. Myöskin kulutusluottoa esiintyy näillä tileillä, erikoisesti kassakreditiivitilillä takausta vastaan. Edelläoleva katsaus pankkiemme luotonantoon osoittaa, että ne kenties laajemmassa määrin kuin monessa muussa maassa palvelevat kaikkia yhteiskuntaluokkia. Luotonannollaan ne ovat vuosikymmenien kuluessa antaneet voimakasta tukea liike-elämän kehitykselle ja vielä enemmän edistäneet teollisuuden nousua."

[kashians]

#photoshoot #pankit thakker

[studiopepphotography]

Jaishree & Pankit (Ring Ceremony)

Call 9999704902 to @studiopepphotography For Bookings and Queries For Wedding and Pre-Wedding Shoots

Follow Us https://twitter.com/studiopepphoto https://www.linkedin.com/studio-pep-photography-826112229/ https://in.pinterest.com/studiopep_photography/ https://www.reddit.com/user/studiopepphoto https://www.tumblr.com/studiope https://www.instagram.com/studiopepphotography/ https://www.facebook.com/Studio.pep.photography/ https://www.threads.net/@studiopepphotography https://dribbble.com/studiopepphotohgraphy

#studiopetphotography #photography #studiopep #weddingring #prewedding #destinationwedding #wedding2023 #outdoorshootphotography

[kapitaali]

Suurin ilmastoratkaisu josta et ole koskaan kuullutkaan

Kirjoittanut Guy Dauncey, Matthias Krollin inspiroimana

PDF ladattavissa täältä: The Biggest Climate Solution

Globaalisti sovittu hiilikatto? Hiilisäännöstely? Hollannin ehdottama kielto ei-sähköautojen myynnille vuoteen 2025 mennessä? Oslon tavoite vähentää kaupungin kasvihuonepäästöjä 95% vuoteen 2030 mennessä?

Ei, ei mikään ylläolevista.

No mikä se sitten on? Lyhyesti sanottuna, se on ehdotus että maailman keskuspankit loisivat 300 miljardia dollaria vuosittain, ja käyttäisivät sitä vivuttamaan investointeja jopa 2 biljoonaan dollariin vuodessa kriittisessä siirtymässä uusiutuvaan energiaan ja muihin ilmastoratkaisuihin.

Olen työskennellyt ilmastoalalla parikymmentä vuotta, ja olen kirjoittanut kaksi palkittua kirjaa ilmastoratkaisuista — Stormy Weather: 101 Solutions to Global Climate Change (2000) ja The Climate Challenge: 101 Solutions to Global Warming (2009), jälkimmäisen ollessa täydellinen päivitys ensimmäiseen. Molemmat saivat kriitikoilta suitsutusta, mutta kumpikaan ei mennyt niin pitkälle kuin tohtori Matthias Kroll, hampurilaisen World Future Council:n pääekonomisti.

Ensinnäkin ongelma johon hänen ratkaisunsa pyrkii vastaamaan. Globaalisti jos me aiomme pitää lämpötilan nousun alle 1.5°C:ssa, täytyy vuosittaisten investointien olla jopa 2 biljoonaa dollaria jotta voitaisiin nopeasti siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin, ja suojella metsät, vähentää lihan kulutusta ja muuttaa tapaa jolla maanviljelijät ja metsänhoitajat hoitavat maata jotta se alkaa eristää hiiltä takaisin maaperään ja puihin.

Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa vuonna 2009 maailman valtiot sitoutuivat tarjoamaan 100 miljardia USA:n dollaria vuoteen 2020 mennessä ilmastorahastoon kehittyvien maiden valtioiden auttamiseksi ilmastonmuutoskriisin hoidossa, mutta tähän mennessä valtiot ovat antaneet vain $10 miljardia, joista $3 miljardia tuli USA:lta, mikä mahdollisesti jää maksamatta Trumpin hallinnon ilmastokieltäymyksen takia. [1] Joten mistä rahat?

Mistä rahat tulee?

Tähän vastataksemme sallikaa minun johdattaa huomionne pois ilmastokriisistä itsessään mielenkiintoiseen kysymykseen siitä mistä raha tulee. Yllättävää kyllä, se ei ole jotain jota ekonomistit itse käsittelevät kovinkaan usein. Taloustiede joskus väittää olevansa tiede, joten luulisi että rahan alkuperän ymmärtäminen olisi suoraviivaista, kuten atomien alkuperä. [2] Sitä olisi kuitenkin väärässä.

Vuoden 2014 Britannian parlamentin jäsenten, jotka ovat vastuussa valtion asioiden hoidosta ja sen talouden huolenpidosta, surveytutkimuksessa vain 10% tajusi mistä raha tulee. Kuten Positive Money asian esittää, “71% parlamentin edustajista uskoi että ainoastaan hallituksella on valta luoda rahaa. Todellisuudessa hallitus luo ainoastaan setelit ja kolikot, jotka kattavat noin 3% kaikesta rahasta taloudessa.”[3]

Tunnettu ekonomisti John Kenneth Galbraith sanoi, “Prosessi jolla pankit luovat rahaa on niin yksinkertainen että mieli hylkii sitä.” Olennaisesti raha luodaan tyhjästä — tai niinkuin tykkään sanoa, kansalaisluottamuksesta. Kun me luotamme toisiimme tarpeeksi ottaaksemme henkilökohtaisen lainan, me annamme oikeaa rahaa. Kun pankkiirit tekevät saman suuremmassa mittakaavassa, he tajusivat etteivät he lähes koskaan tarvitse kaikkia asiakkaiden säästöjä yhtä aikaa. Joten jokaista tuhatta dollaria pankissa vastaan he kykenivät antamaan luottoa tai maksusitoumuksia 10 tuhannen edestä, joista sittemmin tuli seteleitä.

Näin Bank of England kuvaa prosessia:

“Mistä raha tulee? Modernissa taloudessa suurin osa rahasta saa pankkitalletusten muodon. Mutta kuinka nuo pankkitalletukset luodaan on monesti ymmärretty väärin. Pääasiallinen tapa jolla ne luodaan on kaupallisten pankkien lainanannon kautta: aina kun pankki antaa lainan, se luo talletuksen lainaajan pankkitilille, täten luoden uutta rahaa. Tämä kuvaus rahan luonnista eroaa siitä tarinasta jonka löydämme taloustieteen kirjoista.”[4]

Tyhjästä — tai kansalaisluottamuksesta

Tapa jolla tätä usein kuvataan on, että pankit luovat rahaa ”tyhjästä”. Tämä ei ole tiukassa merkityksessä kuitenkaan totta. Todellisuudessa pankit luovat uutta rahaa kerääntyneen kansalaisluottamuksen materiaaliseksi ilmaisuksi — luottamuksen siihen että lainat tullaan maksamaan takaisin, luottamuksen siihen että maa tulee olemaan huomenna hyvässä kunnossa, luottamuksen valtiontalouteen. Kun tämä luottamus kuivuu kokoon, pankit lopettavat lainaamisen ja uuden rahan luonnin. Kuten Bank of England selittää: “Raha nykypäivänä on tietyntyyppinen velkakirja, mutta erityinen sellainen koska kaikki taloudessa luottavat siihen että se tulee muiden hyväksymäksi tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa.” (korostus kirjoittajan) [5]

Pankeilla on myös 4.5%:n pääomavaatimu, jota Bank of International Settlements pitää turvallisena marginaalina rahanluonnille.

Historiallisesti pankit ovat kohdanneet bank runeja. Pelko siitä, että tallettajat juoksevat hakemaan rahansa pois pankista. Tämän tyyppinen pelko on tarttuvaa, ja se aiheuttaa ongelmia kaikille ja uhkaa bisneksen ja työllisyyden romahtamisella. Joten ajan mittaan pankkiirit eri maissa kokoontuivat ja perustivat keskuspankin keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi suojaamaan konkurssiriskiltä ja pitämään yllä mainetta. Myös muita tärkeitä toimintoja kuten inflaation pitäminen matalana ja korkojen hallinnoiminen. Jotkut keskuspankit ovat kansallisvaltioiden hallitusten omistamia, jotkut ovat yksityisiä, ja jotkut kuten Kanadan oma ovat hallituksen omistamia mutta niitä johdetaan niinkuin yksityisomisteista laitosta.

Ja tässä on kupletin juoni: keskuspankit luovat myös rahaa, ja aivan kuin pankit, ne luovat sitä ”tyhjästä”, tai kuten tykkään sanoa, kansalaisluottamuksesta. Bank of England jälleen kerran: “Kun korkotasoa pienennetään alarajaansa, rahapolitiikan fokus siirtyy rahan määrän lisäämiseen taloudessa ostotoimenpiteiden sarjan, tai setelirahoituksen (quantitative easing, QE), kautta. Bank of England elektronisesti luo uutta rahaa ja käyttää sitä ostamaan ensikkoja yksityissijoittajilta, kuten eläkerahastoilta tai vakuutusrahastoilta.”[6]

“Setelirahoituksen” tyrmistyttävä ilmaus

Ahaa — tuo tyrmistyttävä ilmaus ”setelirahoitus” (QE). Se kuulostaa niin tekniseltä ja itseriittoiselta — ja se on nimenomaan sen pointti. Keskuspankit eivät koskaan haluaisi julistaa, että “Pelastaaksemme pankit, me painamme paljon rahaa ja annamme sitä pankeille.” Joten sen sijaan ne kutsuvat sitä setelirahoitukseksi, tai määrälliseksi elvytykseksi, mutta rahan luonti elektronisesti on nimenomaan se mitä ne tekevät. Kollektiivisesti, suojellakseen globaalia taloutta hajoamiselta vuoden 2008 jälkimainingeissa, maailman keskuspankkiirit loivat $12.3 biljoonaa uutta rahaa joka pumpattiin talouteen QE:n kautta. Maaliskuun 2015 jälkeen EKP yksin on luonut 1.5 biljoonaa euroa, pumpaten sen takaisin talouteen QE:n avulla.

Ja älä huoli — löydän vielä takaisin ilmastokriisiin.

Keskuspankkien kyky luoda uutta rahaa, ja sen tekeminen nopeasti hätätilanteessa, on olennnainen taloudenhallintatyökalu. Se on myös yksinkertainen ilmaisu todellisuudesta että me olemme ihmisyhteisöjä jotka olennaisesti luottavat toisiinsa, ja luomiimme kulttuureihin. Kollektiivisen kriisin koittaessa voimme toimia yhdessä sen ratkaisemiseksi, ja voimme käyttää keskuspankin kykyä luoda rahaa yhtenä tapana tehdä niin.

Saksan hyperinflaatio

Joten miksi tämä tuntuu siltä kuin jokin tabu oltaisiin rikkomassa, tai tehtäisiin jotain salaista? Syy ulottuu vuoteen 1921 asti, jolloin Saksan hallitus, freesinä ensimmäisen maailmansodan nöyryyttävästä tappiosta, oli pakon edessä tilanteessa jossa se joutui keksimään jostain suuria määriä rahaa joka kuukausi maksaakseen velkoja joita se oli ennen sotaa ottanut, sekä $33 miljardia jonka liittoutuneet vaativat sen maksamaan kattaakseen suuret sodan aikaansaamat vahingot. Kyvyttömänä löytämään mistään rahaa, valtiovarainministeri käski painaa sitä. Kun liian paljon uutta rahaa työnnettiin talouteen, se sai aikaan inflaation. Saksan tapauksessa se muuttui niin pahaksi että vuoteen 1923 mennessä USA:n dollarilla sai 4.2 biljoonaa markkaa, teatterilippu maksoi miljardi markkaa ja ihmiset käyttivät kottikärryllisiä rahaa saadakseen kaupasta palan leipää. [7]

Saksan hyperinflaation psykologinen vaikutus sai ekonomistien sukupolven ajattelemaan että hallituksille ei koskaan tulisi antaa rahapolitiikkaa tai keskuspankkien toimintoja hoitoonsa. Keskuspankki, tämän seurauksena, sai haluamansa itsenäisyyden hallitakseen talouksia parhaakseen katsomallaan tavalla, joka suurimmaksi osaksi suojeli pääoman arvoa hillitsemällä inflaatiota.

Vuonna 2008 kuitenkin kaikki romahti, ja kun globaali talous uhkasi luisua pitkitetyksi lamaksi, keskuspankkiirit Euroopassa ja Amerikassa räpistelivät minkä kykenivät. Heidän ratkaisunsa oli luoda uutta rahaa QE:n muodossa ja ruiskuttaa se talouksiin.

Kolmenlaista elvyttämistä

Pysähdytään hetkeksi. On olemassa kolme, ei ainoastaan yksi, tapaa joilla keskuspankkiirit voivat ruiskuttaa uutta rahaa talouteen.

Ensimmäinen on perinteinen setelirahoitus-QE — luodaan uutta rahaa jolla ostetaan hallituksen bondeja tai toisenlaisia omaisuuseriä pankeilta, ja annetaan pankeille uutta rahaa siinä toivossa että he lainaisivat tätä yrityksille talouden käynnistämiseksi. Tämä on se mitä keskuspankkiirit ovat tehneet, mutta jos yrityksillä ei tunnu siltä että ne haluaisivat lainata, ei ole mitään mitä pankit voivat tehdä. Se mitä oikeasti tapahtui oli, että pankit lainasivat uutta rahaa niille jotka olivat jo suhteellisen vauraita uusien tai olemassaolevien omaisuuserien kuten osakkeiden, velkakirjojen ja asuntojen ostamiseen. Tämä suurelta osin vaikutti kiinteistökriisin syntyyn, joka aiheutti taas mielipahaa ympäri maailman.

Toinen on helikopteriraha-QE — annetaan juuri luotua rahaa suoraan ihmisille ilmaisena lahjoituksena, kuten ekonomisti Milton Friedman esitti vuonna 1969. [8]

Kolmas on julkinen QE — kulutetaan juuri luotua rahaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisin kuten asumisen kustannusten alentamiseen, julkiseen liikenteeseen, pyöräteihin, parempiin julkisiin palveluihin tai uusiutuvaan energiaan. Euroopassa tämä tunnetaan nimellä ‘QE for People’, ja asian ympärille on syntynyt kansalaisliike, jota tukee 115 ekonomistia, parikymmentä organisaatiota ja tuhannet ihmiset, sekä epäsuorasti Euroopan Parlamentti, joka hyväksyi päätösehdotuksen vuonna 2016 sen asiaintilan tunnustamisesta, että perinteinen QE oli epäonnistumassa. [9]

Mutta aiheuttaako tällainen rahanluonti inflaatiota niinkuin Saksassa muinoin? Ei, jos se suoritetaan pienimuotoisesti kasvusta kamppailevassa taloudessa. Saksan ongelma oli massiivinen epäsuhta sen talouden koon ja painetun rahamäärän välillä.

Joten lopulta me palaamme takaisin kriisiin ja Matthias Krollin ehdotukseen.

Maailma on ihmisyhteisö. Usein sirpaleinen, joskus torainen, joskus riitaisa, mutta verrattuna aikaan sata vuotta sitten olemme tehneet uskomattomia hyppäyksiä kehityksessä yhdistyneeksi, globaaliksi kulttuuriksi jossa me välitämme toisistamme — ja toisista lajeista — yli maantieteellisten, kielellisten ja uskonnollisten rajojen. Yhä enemmän yhdistyneessä maailmassa me luomme sosiaalisen luottamuksen siteitä globaalissa olemassaolossamme, erillisten kansallisten olemassaolojen sijaan.

“Katastrofaalista”

Ilmastokriisissä meitä on vastassa vertaansa vailla oleva uhka koko planeettaamme ja globaalia yhteisöämme kohtaan, poislukien ehkä ydintalvi tai massiivinen asteroidi-isku. Gallupissa 41% ilmastotieteilijöistä käytti sanaa ‘katastrofaalinen’ kuvaamaan todennäköistä ilmastovaikutusta seuraavan 50-100 vuoden aikana. [10]

Vuonna 2016 Maailmanpankki raportoi, että vuoteen 2050 mennessä ilmastokriisi maksaisi maailmalle $158 biljoonaa — tuplasti koko maailmantalouden tuotannon verran — johtuen ilmastosta aiheutuneista onnettomuuksista, ja se asettaa 1.3 miljardia ihmistä vaaraan. [11] Ja tähän ei ole laskettu mukaan joka kuudetta eliölajia joka on sukupuuton uhan alla ilmastosta johtuen, [12] tai ekosysteemejä kuten Iso valliriutta tai Amazonin sademetsät. Viimeksi kun maapallo oli 3 Celsius-astetta lämpimämpi, plioseenikaudella miljoona vuotta sitten, meren pinta oli 25 metriä korkeammalla.

Bank of England itse on ilmoittanut että ilmastokriisin aiheuttamat riskit rahoitusjärjestelmän vakaudelle, jotka johtuvat vakuutustappioista, hylätyistä hiilivaroista ja tästä johtuvasta rahoitusjärjestelmän epävakaudesta, ovat mahdollisesti keskuspankeille uusi vastuualue niiden etsiessään perustavanlaatuista muutosratkaisua. [13]

Kriisiin vastaamiseksi, riippuen keneltä kysyt, me tarvitsemme vuosittaisia investointeja globaalisti $16.5 biljoonaa vuoteen 2030 mennessä jotta meillä olisi toivoa lämpötilan pysymiselle alle 2°C:n (Maailmanpankki),[14] $1 biljoonaa vuodessa (Christiana Figueres/International Energy Agency),[15] tai $1.5:stä $2:n biljoonaan vuodessa jotta pysyisimme alle 1.5°C:n lämpötilarajan (Matthias Kroll, World Future Council).

Matthias Krollin ehdotus uudeksi ilmastoratkaisuksi on elegantti yksinkertaisuudessaan. Maailma on täynnä ilmastoinvestointimahdollisuuksia, mutta sijoittajien tulee nähdä riittävän tuoton mahdollisuudet ennenkuin he ovat valmiita sijoittamaan. Tiivistetysti, hänen ehdotuksensa on, että maailman keskuspankit toimisivat yhdessä käyttäen julkista QE:ta tai ”ilmasto-QE:ta” luomaan $300 miljardia uutta rahaa, näin tarjoten tarpeellisen vivutuksen yksityiselle sektorille ilmastoratkaisuihin investoimiseen, joita niin kipeästi kaivataan.

Vihreät ilmastobondit

Näin se toimisi. (Yksityiskohtaisempi selonteko on Matthias Krollin paperissa Financing the 1.5°C Limit.) [16] Vihreä ilmastorahasto ja muut asialle omistautuneet rahoitusinstituutiot yhdessä loisivat vuosittain $300 miljardia vihreitä ilmastobondeja, jotka olisivat perpetuaaleja, standardoituja ja korottomia. Keskuspankit kehittyneissä maissa loisivat $300 miljardia vuodessa ostaakseen bondit, ja ne antaisivat rahat vihreälle ilmastorahastolle ja samanlaisille ilmastoinstituutioille.

Nämä organisaatiot vuorostaan käyttäisivät rahat ilmaisiin julkisiin stipendeihin hyväksytyille investointiprojekteille. Tämän seurauksena rahoitusyhteisö näkisiprojektien olevan riittävän kiinnostavia houkutellakeen $1.7 biljoonaa dollaria vuodessa, ja projektit edistyisivät. Ja kansallisvaltiot, jotka lähtivät mukaan $100 miljardilla vuodessa vihreään ilmastorahastoon Pariisin vuoden 2015 ilmastokonferenssissa, voisivat pitää lupauksiaan jo täytettyinä.

$300 miljardia vuodessa vivutusapurahoina jaettaisiin käyttöön hallituksille, voittoa tuottamattomille tahoille ja ilmastoinstituutioille  tuen tarjoamiseksi hyväksytyille projekteille, oli kyseessä sitten subventio, lainantakaus, startup-rahoitus, energiatariffien tukeminen, sademetsien osto kansallispuistoksi tai insentiivit joilla taivutellaan maanviljelijät siirtymään luomuviljelyyn, holistiseen laiduntamiseen tai ekosysteemipohjaiseen metsänhoitoon, joiden kaikkien tiedetään kasvattavan maaperän kykyä imeä hiilidioksidia.

Eikö uuden rahan luonti aiheuta inflaatiota?

Olisiko uusi raha inflationaarista? Ei. Osuus globaalista bruttokansantuotteesta on $80 biljoonaa, $300 miljardia lisää rahaa vuosittain vain 0.375%. Yksityissektorin investoinnit loisivat uutta rahaa vuosittain jopa $1.7 biljoonaa ei-keskuspankkitahojen kautta, mutta toisin kuin keskuspankit, ne lakkaisivat olemasta kun lainat maksetaan takaisin, joten kyseessä ei olisi inflaatio.

Tekisikö $300 miljardin vuosittainen uuden rahan luonti keskuspankeille vaikeaksi vastata tulevaisuuden globaaliin talouskriisiin ilman että aiheutetaan inflaatiota? Ei. Jos globaalu talouskasvu on 4%, yhdistettynä 2%:n inflaatioon, maailma tarvitsee 6%:n lisäyksen rahamäärään vuosittain, yhteensä $4.8 biljoonaa, 16 kertaa enemmän kuin $300 miljardin vihreät ilmastobondit ovat.

Tekisikö ilmasto-QE:n suuri laajuus ilmastonmuutosasiasta pelleilyä? Vuonna 2015 globaalit investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat yhteensä $286 miljardia. [17] Jos 100% uusista investoinneista menisi uusiutuviin, mikä on epätodennäköistä, tämä olisi seitsemänkertainen kasvu aktiviteetissa, mikä varmasti avaisi ovet potentiaalisille huijauksille ja muille väärinkäytöksille. The Green Climate Fundin hyväksyntäprosessin tulisi olla todella tiukka, sen tulisi käyttää etukäteen hyväksyttyjä kategorioita (jossa suljetaan pois projektit kuten vesivoima ja monentyyppiset biopolttoaineet), ja väärinkäytöksistä asetettava sakko tulisi olla pois sulkeminen kaikista tulevista Green Climate Fundin rahoituskierroksista seuraaville 20 vuodelle. Tähän päälle voidaan lyödä sitten paikallisesti mitä vain sopivia sakkoja, joita paikallishallinto haluaa asettaa.

Miksei niitä ole annettu aiemmin? Arvaan, että se on kahden syyn yhdistelmä. Ensinnäkin, useimmilla ei ole mitään ideaa siitä, että keskuspankit luovat rahaa eivätkä ymmärrä mitä määrällinen helpottaminen tarkoittaa. Ja toisena, useimmat ilmastoaktivistit eivät ymmärrä rahapolitiikkaa, joten heillä ei ole ollut itseluottamusta siirtyä tälle alalle.

Vakavaa keskustelua, nopeaa toimintaa

Tri Matthias Kroll on siirtynyt tälle alalle, ja hänen ehdotuksensa ansaitsee vakavaa harkintaa, vakavaa keskustelua ja nopeaa toimintaa uuden ilmastoratkaisun rakentamiseksi, jolla voi olla suuri vaikutus.

Olisi hyvä nähdä jokaisen ilmasto-organisaation laittavan tämän agendalleen, jokaisen edistysmielisen ekonomistin harkitsevan sen tukemista, ja jokaisen edistysmielisen mediatalon antavan sille huomiota ja analyyseja, mikä johtaisi globaaliin tietoisuuteen, addresseihin ja kirjeisiin joita lähetetään jokaiselle hallitukselle ja keskuspankille ympäri maailman.

– Guy Dauncey

Guy Dauncey on tulevaisuudentutkija, joka pyrkii kehittämään myönteisen vision kestävästä tulevaisuudesta ja muuttamaan sen toiminnaksi. Hän on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa kymmentä kirjaa, muun muassa The Climate Challenge: 101 Solutions to Global Warming ja Journey to the Future: A Better World Is Possible. Hän on Planning Institute of BC:n kunniajäsen, Royal Society for the Artsin jäsen ja Findhorn Foundationin jäsen Skotlannissa. Hän asuu Vancouver Islandilla, Länsi-Kanadassa. Hänen verkkosivunsa ovat www.earthfuture.com, www.journeytothefuture.ca ja www.thepracticalutopian.ca.

    Yhteystiedot: [email protected] [phone] (Pacific Time)

Tri Matthias Kroll on Hampurissa toimivan World Future Councilin pääekonomisti. Hän on opiskellut poliittista taloustiedettä, sosiologiaa ja oikeustiedettä Hampurin yliopistossa ja valmistunut poliittiseksi taloustieteilijäksi. Jatko-opinnoissaan hän työskenteli tieteellis-metodologisten kysymysten ja kunnallisen energiahuollon uusiutuvan muuntamisen parissa ja opetti myöhemmin talouspolitiikkaa Hampurin yliopistossa. Vuodesta 2010 lähtien hän on työskennellyt Maailman tulevaisuusneuvoston tulevaisuusrahoituskomissiossa.

Yhteystiedot: [email protected] [phone]

Lähdeviitteet

[1] Green Climate Fund Resources Mobilized: www.greenclimate.fund/partners/contributors/resources-mobilized

[2] Is Economics a Science? Robert Schiller, The Guardian, Nov 6, 2013. www.theguardian.com/business/economics-blog/2013/nov/06/is-economics-a-science-robert-shiller

[3] Poll Result: Only One out of Ten MPs Understand that Banks Create Money. Positive Money, August 2014. http://positivemoney.org/2014/08/7-10-mps-dont-know-creates-money-uk/

[4] Money Creation in the Modern Economy. Bank of England Q1 Quarterly Bulletin. www.bankofengland.co.uk/publications/Pages/news/2014/051.aspx

[5] Ibid

[6] Ibid

[7] Germany in the Era of Hyperinflation. Spiegel, Aug 14, 2009. www.spiegel.de/international/germany/millions-billions-trillions-germany-in-the-era-of-hyperinflation-a-641758.html

[8] What is Helicopter Money? World Economic Forum, August 15, 2015. www.weforum.org/agenda/2015/08/what-is-helicopter-money/

[9] QE for People. www.qe4people.eu

European Parliament: www.qe4people.eu/eu_parliament_report_unprecedented_level_of_concern_on_ecb

[10] Kun heiltä kysyttiin, mitä he pitävät ”maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen todennäköisinä vaikutuksina seuraavien 50-100 vuoden aikana” asteikolla 1-10, joka vaihtelee merkityksettömästä katastrofaaliseen: 13 prosenttia vastaajista vastasi 1-3 (vähäpätöinen/lievä), 44 prosenttia vastasi 4-7 (kohtalainen), 41 prosenttia vastasi 8-10 (vakava/katastrofaalinen) ja 2 prosenttia ei tiennyt. Stephen J. Farnsworth; S. Robert Lichter (27. lokakuuta 2011). The Structure of Scientific Opinion on Climate Change. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Surveys_of_scientists%27_views_on_climate_change

[11] Climate change puts 1.3bn people and $158tn at risk, says World Bank. Guardian, May 16, 2016. www.theguardian.com/business/2016/may/16/climate-change-puts-13bn-people-and-158tn-at-risk-says-world-bank

[12] One in six of world’s species faces extinction due to climate change – study. Guardian, April 30, 2015. www.theguardian.com/environment/2015/apr/30/one-in-six-of-worlds-species-faces-extinction-due-to-climate-change-study

[13] One Bank Research Agenda. Bank of England, February 2015. Pages 30, 35. www.bankofengland.co.uk/research/Documents/onebank/discussion.pdf

[14] Climate Pledges Need $13.5 Trillion Investment by 2030, IEA Says. Bloomberg, Oct 21, 2015. www.bloomberg.com/news/articles/2015-10-21/climate-pledges-need-13-5-trillion-investment-by-2030-iea-says

Why $16.5 Trillion to Save the Planet Isn’t as Much as You Think. Bloomberg Dec 12, 2015. www.bloomberg.com/news/articles/2015-12-13/climate-deal-requires-16-5-trillion-investment-to-cut-pollution

[15] UN climate chief calls for tripling of clean energy investment. Guardian, Jan 14, 2014. www.theguardian.com/environment/2014/jan/14/un-climate-chief-tripling-clean-energy-investment-christiana-figueres

[16] Financing the 1.5°C Limit. Matthias Kroll, World Future Council. November 2016. www.worldfuturecouncil.org/financing-1-5c-limit/

www.worldfuturecouncil.org/file/2015/11/WFC_2016_-Financing-the-Green-Climate-Fund_update-COP22_EN.pdf

[17] Global Trends in Renewable Energy Investment. Frankfurt School UNEO Collaborating Centre. http://fs-unep-centre.org/publications/global-trends-renewable-energy-investment-2016

      https://thepracticalutopian.ca/2017/05/09/the-biggest-climate-solution-you-have-never-heard-of/

  https://kapitaali.com/suurin-ilmastoratkaisu-josta-et-ole-koskaan-kuullutkaan/

#hiilikatto #hiilisäännöstely #ilma #ilmastobondit #ilmastonmuutos #rahoitus #velkakirja #talouspolitiikka

[timotynkkynen]

Kaikkien meneillään olevien kriisien tarkoitus on peittää eliitin vielä pahemmat rikokset ihmisyyttä vastaan

Kaikki nykyiset kriisit ovat lavastettuja ja niiden tarkoitus on peittää globalistisen eliitin sitäkin suuremmat rikokset ihmisyyttä vastaan.

Asiaan ovat jo vuosien ajan perehtyneet muun muassa Alex Jones, Steve Quayle, David Icke, Paul Craig Roberts ja Mike Adams. 

He ovat tutkineet näitä asioita jo yli 20 vuotta.

WTC-tornien sortumiset olivat manipuloitu tapahtuma ja sen tarkoitus oli manipuloida amerikkalaiset tukemaan “terrorismin vastaista sotaa”, että valvontavaltio saataisiin aikaan.

Myös Oklahoma Cityn pommi-isku oli samanlainen manipuloitu tapahtuma. 

Oklahoma Cityn tapahtumien päätavoite oli saada valtakunnallinen aseiden takavarikointi käynnistymään. 

Nyt halutaan peittää rokotteiden aiheuttamat kuolemat lietsomalla sotaa. Mutta mikään sota ei voi peittää bioaserokotteiden todellisia kuolemansyitä. 

Sota lähi-idässä on varmaa, koska globalistinen eliitti tarvitsee joukkotuhotapahtuman peittääkseen tappavien bioaserokotteiden aiheuttamat kuolemat, etteivät tilastotieteilijät pysyisi tapahtumien perässä. 

Rauhan tavoittelu on vastaan näitä suunnitelmia ja jokainen rauhaa tavoitteleva leimataan Putinin kätyriksi. Rauha ei saa häiritä koskaan globalistisen eliitin tavoitteita, jonka aikomus on tuhota ihmiskunta.

Tämän saavuttamiseen he tarvitsevat täydellisen kontrollin ja siviiliväestön aseistariisumisen sekä internetin kontrollin. 

Kaikki nyt tapahtuvat asiat on suunniteltu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Asiat, mitä nyt tapahtuu Gazassa, on vasta alkua. 

Koko maailman väestö on seuraavana vuorossa. 

Radikaalien islamistien aiheuttaman terrorismin avulla saadaan oikeutettua kansallisia sotatilalakeja, jonka tarkoitus on takavarikoida aseita väittäen, että tällä suojellaan kansalaisia. 

Sääaseilla sabotoidaan elintarvikeinfrastuktuuria, ja tämän tarkoituksena on pakottaa ihmiset valtion ruokamerkkiohjelmiin, jotka yhdistetään keskuspankin digitaaliseen valuuttaan ja rokotusten ankaraan noudattamiseen. Ruokakauppoihin pääsevät tämän jälkeen vain ne, jotka ottavat vaaditut myrkkyruiskeet valittamatta ja mitään kyseenalaistamatta.

Ihmiset Amerikassa ja muualla maailmassa menettävät asuntonsa, kun asuntolainojen korot ja vuokrat nousevat kohtuuttoman suuriksi. BlackRock ja monet pankit ottavat asunnot haltuunsa, asukkaat joutuvat telttaleireihin. 

Vaihdossa laittomille siirtolaisille tarjotaan nämä haltuunotetut kodit asunnoiksi, jotka he saavat tukiohjelmien turvin. 

Geoengineeringiä käytetään tuhoamaan kaupunkeja ja viljasatojen hävittämiseen sekä vesivarojen kuivumiseen. Tällä ihmiset pakotetaan 15 minuutin kaupunkeihin, joissa he ovat tarkan kontrollin alaisina, heitä valvotaan ja tapetaan rokotteiden ja väkivallan avulla. 

Kun kaikki asetetaan uudelleen, kenenkään on yhä vaikeampaa saavuttaa omavaraisuutta ravinnostaan. 

Rauhaa ja yltäkylläisyyttä on turha odottaa, koska se ei ole globalistisen eliitin etujen mukaista. He työskentelevät aktiivisesti hävittääkseen maapallolta miljardeja ihmisiä. Siksi tässä maailmassa ei ole rauhaa, yltäkylläisyyttä eikä vapautta, ennen kuin nämä globalistit on voitettu. 

Analyytikko Charles Nenner sanoo, että noin 2 miljardia ihmistä kuolee tässä sodan syklissä, joka on noin neljännes koko maailman väestöstä. 

Ehkä seuraavan vuosikymmenen aikana 1 - 4 miljardia ihmistä kuolee nälkään sekä väkivallan ja sodan uhreina.

On valmistauduttava hyvin, koska eliitti on suunnitellut vastaamme pulaa ja kriisejä, joiden tarkoituksena on jättää meidät köyhiksi, nälkäisiksi, epätoivoisiksi ja kodittomiksi. 

On tärkeää pysytellä ajan tasalla ja valmistautua tulevaan, koska se on selvää, että globalistit johtavat maailmaamme kohti sotaa, nälkää, taloudellista romahdusta, terrorismia ja äärimmäisiä häiriöitä. 

Timo Tynkkynen

[blogynewz]

Unleashing Unseen Depths: ‘Barsatein' Star Pankit Thakker Reveals the Secrets Behind his TV Triumph

Renowned actor Pankit Thakker has recently joined the cast of the television series ‘Barsatein – Mausam Pyaar Ka,’ alongside lead actors Shivangi Joshi and Kushal Tandon. In the show, Thakker portrays the character of Akash Khurrana. He firmly believes that consistency is a crucial factor in achieving success in the entertainment industry. Thakker shared his thoughts, stating, “As an actor,…

View On WordPress

[blogynewsz]

Unleashing Unseen Depths: ‘Barsatein' Star Pankit Thakker Reveals the Secrets Behind his TV Triumph

Renowned actor Pankit Thakker has recently joined the cast of the television series ‘Barsatein – Mausam Pyaar Ka,’ alongside lead actors Shivangi Joshi and Kushal Tandon. In the show, Thakker portrays the character of Akash Khurrana. He firmly believes that consistency is a crucial factor in achieving success in the entertainment industry. Thakker shared his thoughts, stating, “As an actor,…

View On WordPress

[karvoja]

Luetaan kirjaa:

Korean demokraattisen kansantasavallan sosialistinen perustuslaki 

Kauan eläköön Korean demokraattinen kansantasavalta, suurenmoinen isänmaamme.

Hyväksytty Korean demokraattisen kansantasavallan viidennen korkeimman kansankokouksen ensimmäisessä istunnossa 27. joulukuuta 1972

I LUKU - POLITIIKKA

6. artikla.  Luokka-antagonismi ja ihmisen suorittama toisen ihmisen riisto ja sorto kaikissa muodoissaan on Korean demokraattisessa tasavallassa poistettu lopullisesti.     Valtio puolustaa ja suojelee riistosta ja sorrosta vapautettujen työläisten, talonpoikien, sotilaiden ja työtätekevän sivistyneistön etuja.

16. artikla.  Korean demokraattinen kansantasavalta on täysin yhdenvertainen ja riippumaton suhteissaan ulkovaltoihin.     Valtio solmii diplomaattisia samoin kuin poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisuhteita kaikkien maahamme ystävällisesti suhtautuvien maiden kanssa täydellisen yhdenvertaisuuden, riippumattomuuden, keskinäisen kunnioituksen, toisten sisäisiin asioihin sekaantumattomuuden ja kekinäisen hyödyn periaatteiden mukaisesti.     Valtio toimii marxismi-leninismin ja proletaarisen internationalismin periaatteiden mukaisesti yhteisrintamassa sosialististen maiden, maailman kaikkien imperialismia vastustavien maiden kanssa ja tukee aktiivisesti ja rohkaisee niiden taistelua kansallisen vapautuksen puolesta ja niiden vallankumoiksellista taistelua.

II LUKU - TALOUS

19. artikla.  Valtion omaisuus kuuluu koko kansalle.     Valtio voi omistaa kaikkea omaisuutta rajoituksetta.     Valtio omistaa yksin kaikki kansakunnan luonnonvarat, tärkeimmät tehtaat ja tuotantolaitokset, satamat, pankit, kuljetus- ja tietoliikennelaitokset.     Valtion omaisuus on johtavassa asemassa Korean demokraattisen kansantasavallan taloudellisessa kehityksessä.

25. artikla.  Valtio jouduttaa teknistä vallankumousta hävittääkseen kevyen ja raskaan työn sekä maatalous- ja teollisen työn välisen eron, vapauttaakseen työtätekevät raskaasta työstä ja kaventaakseen ruumiillisen ja henkisen työn välistä eroa.

III LUKU - KULTTUURI

35. artikla.  Korean demokraattisessa kansantasavallassa koko kansa opiskelee ja kansallinen kulttuuri kukoistaa ja kehittyy monpuolisesti.

36. artikla.  Korean demokraattinen kansantasavalta kouluttaa kaikista työtätekevistä sosialismin ja kommunismin rakentajia, joilla on syvällisen tiedot luonnosta ja yhteiskunnasta sekä korkea kulttuuri- ja teknologinen taso toteuttamalla perinpohjaisen kulttuurivallankumouksen.

46. artikla.  Valtio puolustaa äidinkieltämme imperialistien ja heidän lakeijoidensa pyrkimyksiltä tuhota se, ja kehittää sitä nykypäivän vaatimuksia vastaavasti.

IV LUKU - KANSALISTEN PERUSVOIKEUDET JA -VELVOLLISUUDET

54. artikla.  Kansalaisilla on uskonnonvapaus ja oikeus uskonnovastaiseen propagandaan.

55. artikla.  Kansalaisilla on oikeus tehdä valituksia ja esittää anomuksia.

57. artikla.  Kansalaisilla on oikeus lepoon. Tämä oikeus turvataan kahdeksantuntisella työpäivällä, palkallisella lomalla, valtion kustannuksella terveyskeskuksissa ja lomakodeissa tapahtuvalla lomanvietolla ja jatkuvasti laajenevan kulttuurilaitosten verkoston avulla.

60. artikla.  Kansalaisilla on tieteen, kirjallisuuden ja taiteen harjoittamisen vapaus.     Valtio palkitsee suunnittelijoita ja keksijöitä.     Kustannusoikeus ja patentti ovat lailla suojattuja.

64. artikla.  Kansalaisille turvataan henkilökohtainen ja asunnon koskemattomuus ja kirjeenvaihdon yksityisyys.     Kansalaista ei saa pidättää muuta kuin lain nojalla.

VI LUKU - KOREAN DEMOKRAATTISEN KANSANTASAVALLAN PERESIDENTTI

90. artikla.  Korean demokraattisen kansantasavallan presidentin valitsee Korkein kansankokous.     Korean demokraattisen kansantasavallan presidentin toimikausi on neljä vuotta.

97. artikla.  Korean demokraattisen kansantasavallan presidentti vastaanottaa ulkomaisen lähettiläiden valtuutus- ja poiskutsumiskirjeet.

X LUKU - OIKEUS JA SYYTTÄJÄN VIRASTO

138. artikla.  Oikeusjutut käsitellään julkisesti ja syytetyllä on oikeus puolustukseen.     Istunnot voivat olla suljettuja yleisöltä lain säätämissä tapauksissa.

#artiklatoiveita saa esittää #kysymyksiin en osaa vastata #miksi minulla on hyllyssäni korean demokraattisen kansantasavallan sosialistinen perustuslaki? #se on valtionsalaisuus #olen asian suhteen keskuskansankomiten suojeluksessa #minun kotonani tämä on meidän raamattu #vastaus löytyy täältä #en ole radikaali #suhtaudun asiaan analyyttisen järkevästi ja asiallisen analyyttisesti #asiaan ei liity minun taannoinen sojun maisteluni #korealainen viina teki minusta aattenmiehen #toiset tulee uskoon ja vapautuvat elämän taakasta #minä fanatisoidun tästä ja vapaudun imperialismin ikeestä

[funny-witty-commercials]

Watch "Rich VS Middle Class Dosti | Vineeta Singh | Pankit | Mirchi Murga" on YouTube