#osa1
Text
Missä menet Turkufutis? Osa 3
Aikaisemmissa osissa Missä menet Turkufutis? Osa1 ja osa 2 käsiteltiin syitä miksi turkulainen jalkapallo on jäänyt muusta maasta jälkeen. Yksi tekijä menestyksen takana ovat olosuhteet. Ne luovat ympäristön joka sallii kehittymisen. Tässä Turku on jäänyt pahasti jälkeen. Matka on pitkä eikä kaupungin suhtatuminen olosuhteiden hoitamiseen sitä ainakaan helpota. Turun seudulla oli vuonna 2023 9786…
View On WordPress
0 notes
Text
My Thoughts on OCaml
https://osa1.net/posts/2023-04-24-ocaml-thoughts.html
Comments
0 notes
Text
Kun sanat eivät riitä: OSA1
Kurssin tavoite: Tiedostaa uhkakuvia Tiedostaa miten välttää uhkia Tunnistaa jatkuvan ja fyysisesti osallistuvan harjoittelun tarve. Avain perustekniikan yleisempiin itsepuolustustilanteisiin: - pystytekniikat - irrottautumiset - maassa tapahtuvat tekniikat
0 notes
Text
Tiiä sitte kumpi on pahempi, se et ei pääse elämässään eteenpäin vaik haluais vai se et ei pääse elämässään eteenpäin eikä ees jaksa tehä sen eteen mitään. Vittu kun voi vituttaa. Laskut kerääntyy ja meitsi dokaa aina kaikki rahansa. Ois kiva mennä kouluun ja ois kiva mennä töihin ja ois kiva ku ois vähän enemmän käyttövaraa kun se satanen kuussa, mut ei jaksa. Pitäis mennä lääkäriin ja pitäis hoitaa tapaamiset psykologin kanssa mut ei jaksa. Tietää et pitäis puhuu jollekkin mut ei vaan jaksa. Tietää et pitäs lopettaa dokaaminen ja päihteiden käyttö mut ei vaan jaksa. Pitäis tehä sitä ja pitäis tehä tätä ja mä en vaan jaksa. Ja sit kun joku koittaa potkii perseelle et tee nyt ja sun on pakko nii suutun. Tai valehtelen jopa itelleni et joojoo kyl mä sen teen ja kyl mä hoidan. Yeah right.
Sain eilen vietyä 2kuukauden roskat. Seki oli jo vaikeeta. Sain viime viikolla pestyä koneellisen pyykkiä koska oli pakko. Tein ruokaa eilen vaik en mä sitä syö enää tänään, vaikka siitä riittäis kolmeks päiväks. Kroppa ei näytä hyvälle, tai näyttää varmaan jonkun silmään mut en oo tyytyväinen. Silti yli syön sit kun ruokaa on, enkä ees terveellisesti. Sit paastotaan taas viikko ja syödään pelkkää riisii. Tai pahimmassa tapauksessa lainataan joltain kaverilta et saa ruokaa. Tai otetaan pikavippiä. Ja ollaan ihan kusessa ku ei oo varaa maksaa takasin. Oon taas niin done tän elämän kanssa ja en vaan jaksa.
Enkä tiedä miks avaudun, kaiketi siks et tuntuu hyvältä kirjottaa ja en osaa puhua näistä asioista kellekkään. Kai mä toivon et joku tulis nostamaan mut täältä ku en ite siihen pysty. Miksei kukaan kertonu ku olin vielä pieni et aikuistuminen on ihan täyttä paskaa?
1 note
·
View note
Text
Yritykset mukana muutoksissa
Verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat tarjonneet meille sisältöä jo niin pitkään, ettemme osaa kuvitella millaista aika ja arki olisi ilman niitä. Kehitys on kuitenkin aina lähtenyt nollasta ja lukemattomien yritysten ja erehdysten kautta olemme päässeet tähän pisteeseen, jossa lähes jokainen yritys on ottanut liiketoimintaansa mukaan digitalisuuden.
Risto Pennasen kirjoittama artikkeli ”Lehdestä Mediaksi” käsittelee sähköisen median ensimmäisiä askeleita uutistoiminnassa. 1980-luvulla toimittajat käyttivät tietokoneita lähinnä kirjoituskoneiden korvikkeina, eikä niitä käytetty tiedon hankinnassa. Tietotekniikka kuitenkin tehosti sisäistä kommunikaatiota, sillä toimittajan oli mahdollista tallentaa tekstinsä yhteiseen lokeroon, josta esimies pystyi kommentoimaan ja editoimaan sitä. Työ oli tuohon aikaan kiireettömämpää ja tiedonhaku hitaampaa, sillä taustoja selvitettiin lähinnä paperileikkeistä kootusta arkistosta nykypäivän Googlen sijasta.
Yksi ensimmäisistä puhtaasti verkossa luettavaksi lehdeksi tarkoitettu lehti saapui Suomeen Norjasta 2000-luvun alussa. Digi.fi, joka jälkeenpäin muutti nimensä Digitodayksi. Se uutisoi finanssimaailmasta sekä media-alan ilmiöistä ja tapahtumista. Tuulta purjeisiin se ei kuitenkaan ottanut, vaan vetäytyi Suomen markkinoilta muutaman vuoden kuluessa. Innostus uusmediaan oli laskussa ja oltiin sitä mieltä, ettei internetistä tullutkaan siinä mielessä mediaan kuin odotettiin.
Digitaalisen toiminnan kehittäminen ei kuitenkaan loppunut siihen. Pennasen haastattelema Markku Hurmerinta jaottelee verkkopalveluiden kehittymisen kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseksi paperilehti siirrettiin verkkoon melkein sellaisinaan, toisessa vaiheessa alettiin hyödyntää verkon ominaispiirteitä ja kolmannessa sisältö on luotu juuri verkkoa varten, jonka seurauksena se on noussut paperilehden rinnalle tai jopa ohi. Tällä hetkellä kehitys on ollut jo pitkään kolmannessa vaiheessa, mutta uskon että kehityksellä ei ole rajoja ja tulevaisuus näyttää mihin digitaaliset alustat voivat vielä kehittyä.
Sosiaalisen median rooli
Toisessa artikkelissa Noora Pinjamaa kertoo kuinka yritykset ovat alkaneet panostaa sosiaalisen median haltuun ottoon liiketoiminnassaan. Hänen mukaansa yritysten kannalta on ollut haastavaa sopeutua ympäristöön, jossa kuluttajilla on mahdollisuus julkisesti ottaa kantaa heidän viestintäänsä. Mediatalo Aller Median omistama Suomi24 on esimerkkinä suositusta keskustelufoorumista. Verkkofoorumin kaltaista palvelua hyödynnetään niin kaupallisiin kuin tieteellisiin tarkoituksiin, sen data on annettu Helsingin yliopiston käyttöön, jonka avulla on selvitetty asioita suomalaista some-käyttäjistä ja heidän mieltymyksistään.
Pinjamaa kertoo, että vaikka suomalaiset yritykset eivät ole pystyneet kilpailemaan suurien vaikuttajien kuten Facebookin tai twitterin kanssa, on liiketoimintaa luotu somen ympärille ja sen varaan. Vuonna 2011 perustettu suomalainen yritys Smarp on alkanut rakentamaan liiketoimintaa olemassa olevan teknologian päälle. Yrityksen ideana on tuoda esiin yrityksen omat työntekijät yrityksen edustajina ja asiantuntijoina, joka helpottaa tiedon jakamista. Smarp on lanseerannut mm. työntekijälähettilyys-konseptin ja noussut sittemmin alan johtavaksi palveluntarjoajaksi.
Sosiaalisen median toiminta on jatkuvasti muuttuvaa ja läpinäkyvämpää. Se on osa lähes jokaisen arkipäivää ja vaatii yritykseltä kykyä omaksua uusia toimintatapoja, reagoida kuluttajien tarpeisiin sekä nopeisiin muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa.
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/20%20Lehdesta%20mediaksi%20.pdf
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/59%20_%20Sosiaalinen%20media%202.0.pdf
5 notes
·
View notes
Text
Digitaalinen yhteiskunta- Pankkisektorin digitalisaatio elämää helpottava murros, vai työpaikat vievä villitys?
Blogi tekstini ja ajatukseni perustuu Reijo Karhisen ja Matti Korkeelan artikkeliin Suomidigi.fi sivustolla.
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/13%20Pankkisektori%20tienavaajana.pdf
Vielä muutama vuosikymmen sitten kukaan ei olisi uskonut kuinka helppoa pankissa asiointi tulisi olemaan. Kukaan ei olisi uskonut, että sijoituksia, lainoja ja päivittäisiä pankkiasioita voi hoitaa kotisohvalta ja lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Mikä sitten on muuttunut ja miten tähän tilanteeseen on suomessa päädytty?
Suomalainen pankkitoiminnan digitalisaatio on kehittynyt asteittain aina 1970-luvulta lähtien. Aluksi luotiin perusta, tämän jälkeen rakennettiin perustan päälle aikansa edistyksellisemmät verkko- ja mobiilipalvelut, sitten elettiin teknohuumaa ja kokeiltiin uusia projekteja, lopulta koettiin finanssikriisi ja nyt eletään digitaalisen kilpailun aikakautta.
1970-1980
Kuvittele itsesi kyseiselle vuosikymmenelle. Tarvitset käteistä, tai haluat maksaa laskusi. Mitä vaihtoehtoja sinulla on? Aivan, sinun on mentävä pankkiin jonottomaan muutaman muun asiakkaan kanssa, jotta saat asiasi hoidettua. 1980- luvulla tähän ongelmaan saatiin ratkaisu. Maksuautomaatit saatiin kuluttajien käyttöön ja näin ollen otettiin ensi askeleet kohti digitalisaatiota. Maksuautomaatit todistivat kuinka turvallista ja kätevää voi laskujen ja tilisiirtojen toteuttaminen itsenäisesti olla. 1980-luvulla saatiin myös suorapankkipalvelut, jotka mahdollistivat pankkiasioiden hoitamisen esimerkiksi puhelimen välityksellä. Elämä helpottui, eikä tästä enää ollut paluuta.
1990-2000
Lama. Kyseinen sana on monelle kirosana ja monelle painajainen. Pankkisektorilla syntyi laman myötä 50 miljardin luottotappiot. Moni menetti työpaikkansa ja moni konttori lakkautettiin. Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa tai kuten tavataan sanoa jokaisella pilvellä, on myös hopea reunus. Suuret luottotappiot pakottivat pankit kehittämään ratkaisuja kannattavuuden ja vakavaraisuuden parantamiseksi. Pankit alkoivat siis kehittää digitalisia palveluitaan entistä enemmän ja vuosikymmenen loppuun tultaessa Suomi oli maailmanlaajuisesti edelläkävijä. Lamasta on osittain kiittäminen pankkisektorin nopeaa digitalisoitumista.
Kehityksessä ei ole toki vain lamaa kiittäminen. Olosuhteet olivat muutenkin 90-luvulla otollisia digitalisten palveluiden kehittämiselle. Internet kaupallistettiin ja sitä myöten myös pankin palveluita voitiin siirtää ainakin osittain verkkoon. 1996 koettiin suomessa tärkeä hetki, kun OP julkisti ensimmäisten joukossa maailmassa oman internet pankkipalvelunsa. Vaikka palvelu olikin aluksi hyvin rajallinen, se laajeni hyvin nopeasti kattamaan koko asiakkuuden tarpeita vastaavaksi. OP oli edelläkävijä myös GSM puolella, sillä se lanseerasi ensimmäisenä maailmassa tekstiviestipohjaisen pankkipalvelun. Suomalaiset pankit olivat siis todella edelläkävijöitä pankkisektorin digitalisoinnissa, joka 90-luvulla oli jo kovassa vauhdissa.
2000-2007
Jollain tapaa kyseiset vuodet heijastelevat nykytilannetta. Jo 2000-luvun alkupuolella, kun elettiin teknohuuman huippua, alettiin kyseenalaistaan kivijalkapankkien olemassaolon tarpeellisuutta ja sitä mikä pankin rooli tulevaisuudessa tulee olemaan. Tuolloin huolelle ei kuitenkaan ollut katetta, sillä pelkän digi-alustan varassa olevat toimijat eivät osakevälitystä lukuun ottamatta saaneet jalansijaa. 2000-luvun alkupuolella edettiin suurin harppauksin. Verkkopalvelut paranivat ja esimerkiksi verkkolaskujen välitys käynnistettiin vuonna 1999. Teknohuuman aikaan myös mobiilipalvelut tulivat mukaan kuvioihin. 2001 tullut gprs ja vuonna 2002 saapunut 3g mahdollistivat mobiilipalveluiden kehityksen. Teknohuuma oli kaiken kaikkiaan villiä aikaa ja se näkyi myös pankkien kokeilemissa ratkaisuissa. Esimerkiksi OP kehitti 2002 digitelevision pankkisovelluksen. Kyseinen ratkaisu ei kutienkaan ottanut tuulta alleen.
2007-2010
Jo ennen finanssikriisiä teknohuuma oli laantunut ja pankkien digitalisaatio eli jonkinlaista suvantovaihetta, osittain siksi, että teknologia ei edistynyt niin nopeasti kuin pankkien suunnitelmat ja osittain siksi, että uuden kehittäminen oli jäänyt nykyisten järjestelmien ylläpidosta koituvien haasteiden vuoksi. Finanssikriisi ei edesauttanut digitalisaation etenemistä pankkisektorilla. Päinvastoin sen voidaan katsoa hidastaneen sitä. Finanssikriisin myötä nimittäin pankkisektori joutui keskittymään uuteen sääntelyyn ja siitä aiheutuviin muutoksiin. Pankkien oli saatava sisäiset toimintansa kuntoon, ennen kuin pystyisivät jatkamaan palveluiden kehittämistä asiakkailleen.
2010-
Sillä aikaa, kun pankit olivat painineet uudessa sääntely viidakossa ja etsineet keinoja saada vakavaraisuus kuntoon, kuluttajatottumukset olivat muuttuneet. Asiakkaat ottivat digitalisaation luomat mahdollisuudet omakseen ja se näkyi vaatimuksissa. Mobiililaitteet ja tehokas internet olivat tulleet jäädäkseen. Palveluita pyrittiin nyt saamaan kellonympäri missä tahansa. Tähän haasteeseen oli nyt pankkisektorin tartuttava. Onneksi teknologia oli myös kehittynyt, joten ratkaisuja voitiin tarjota.
Ihmisille ei enää riittänyt verkkopankki vaan oli saatava vieläkin nopeampaa ja kätevämpää palvelua. Niinpä pankit alkoivat kehittää mobiilipankkeja. Kyseinen kehitys on jatkunut siihen pisteeseen, että tänä päivänä mobiilipankki on monelle pääasiallinen tapa hoitaa pankkiasiointiaan. Konttori ovat vähentyneet lähes olemattomiin ja kaikki mitä on voitu digitalisoida, on digitalisoitu. Se mitä ei vielä ole digitalisoitu tullaan mitä todennäköisemmin tulevaisuudessa digitalisoimaan. Ala on kilpailtu ja Fintech on monien huulilla. Kiristynyt kilpailutilanne edesauttaa uusien vieläkin parempien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja uusien liiketoimintamallien syntymistä.
Uhka vai Mahdollisuus?
Joten olemme tulleet perimmäisen kysymyksen äärelle. Onko pankkisektorin digitalisoituminen uhka vai mahdollisuus? Kysymys on moniulotteinen. On kiistatonta, että digitalisaatio on mahdollistanut pankkiasioiden hoitamisen ennennäkemättömällä tavalla. Mobiilisovellusten avulla ei tarvitse enää panikoida kaupankassalla, jos on unohtanut siirtää ennen kauppareissua rahaa säästötililtä käyttötilille, asia on hoidettu silmänräpäyksessä. Enää ei tarvitse mennä jonottamaan pankin konttorille saadakseen yksinkertaisen asian hoidettua, vaan kaiken voi tehdä kätevästi missä haluaa. Tieto liikkuu asiakkaalta pankille ja pankilta asiakkaalle nopeammin kuin koskaan, samoin kuin raha omistajalta seuraavalle. Tuskinpa kukaan haluaisi tosissaan enää palata aikaan ennen digitalisaatiota.
Toisaalta digitaalisuus luo myös uhkakuvia. Laman jälkeen aina tähän päivään asti konttorit ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen. Tämä on pankeille kustannustehokkain ratkaisu, mutta varsinkin laman aikaan tämä tarkoitti myös työpaikkojen katoamista.
Myös jo 2000-luvun alkupuolella herännyt kysymys: mihin pankkeja pian enää tarvitaan, on nykyään relevantimpi kuin koskaan. Mihin tosiaan tarvitaan perinteisiä pankkeja, jos digitalisaatio kehittyy ja alalle tulee toimijoita, jotka voivat hoitaa kaiken rahaliikenteen ja palvelun digitaalisesti ja kustannustehokkaasti. Tähän yhtälöön, kun lisätään vielä kryptovaluutat kuten Bitcoin, jotka eivät edes tarvitse pankkeja, niin ollaan isojen muutosten äärellä. Pankkisektori, varsinkin perinteiset pankit, ovat isojen muutospaineiden alla. Kukaan ei osaa varmaksi sanoa mitkä perinteisistä pankeista selviävät ja millaisia pankkeja tulevaisuudessa nähdään.
Vaikka pankkisektorin digitalisaatio ei ole puhtaasti positiivinen asia, näen digitalisaation kuitenkin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Digitalisaatio saattaa tulevaisuudessa poistaa joidenkin työtehtävien olemassaolon, mutta samaan aikaan tilalle tulee uusia, toisenlaisia työtehtäviä. Työt eivät siis katoa, ne vain muuttavat muotoaan (aiheesta kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa). Digitalisaatio on mahdollistanut palvelun saamisen ennennäkemättömällä nopeudella ja tehnyt työntekemisestä pankkisektorilla helpompaa. Alan kilpailutilanne varmistaa, että uusia ratkaisuja syntyy jatkuvasti. Loppujen lopuksi suurin osa meistä on pankkien asiakkaita, ja me hyödymme näistä pankkien kehittämistä digitaalisista ratkaisuista, joita kiristyvässä kilpailutilanteessa syntyy yhä enemmän. Digitalisaatio ei ole poistumassa pankkisektorilta ja miksi olisikaan, koska kuten todettua, kukapa meistä haluaisi mennä viikoittain maksamaan laskunsa konttorille?
1 note
·
View note
Text
Digitaalinen yhteiskunta
Oletko yön pikkutunteina lukenut artikkelia, jossa sinua pelotellaan digitalisaation vievän sinulta työsi? On arvioitu, että työpaikkoja katoaa vuosittain noin 50 000 vuoteen 2030 mennessä. Vaikka pelottavalta tämä vaikuttaakin, ei tilanne ole vain mollivoittoinen, vaan uusia työpaikkoja syntyy teknologian edistyessä. Valitsemani artikkelit avarsivat mielikuvaani siitä, minkälaisia tulevaisuuden työllisyysnäkymät ovat sekä miten työnkuvat tulevat kehittymään tulevaisuudessa.
Teknologian kehitys sekä automatisaation lisääntyminen kirpaisee etenkin palvelu- ja teollisuusaloja, ja se vaanii myös korkeakoulutettuja. Ammattirakenteet muuttuvat työnkuvien yhteydessä, ja palveluiden ulkoistaminen vie jatkossakin työpaikkoja halpatyömaihin. Bottien on arvioitu jopa vievän puhelinmyyjien työt täysin, jolloin perinteistä puhelinmyyjää ei tarvita laisinkaan. Myös taloushallinnon työtehtävät tulevat vähenemään, kun monet tehtävät siirtyvät robottien hallittaviksi.
Itsestään selvää on, että digitalisaation ja teknologisen kehityksen edetessä työpaikkoja on hävinnyt ja tulee häviämään tulevaisuudessakin. Uudenlaisia aloja sekä työpaikkoja kehittyy kuitenkin samanaikaisesti jatkuvalla syötöllä. Uusia työpaikkoja ei kuitenkaan välttämättä synny samalla syötöllä kuin niitä katoaa, eivätkä ne myöskään korvaa vanhoja, vaan automaatio sekä siirtyminen bottien käyttöön kadottaa monia työpaikkoja pysyvästi.
Yksi erinomainen esimerkki alati kasvavasta alasta on ICT eli tietotekniikka-ala, joka on suhteellisen uusi ala ja kasvaa jatkuvasti. ICT-ala on kehittynyt digitalisaation ja tietotekniikan kehityksen myötä, jonka ansiosta alalle on syntynyt aivan uudenlaisia tehtäviä ja työpaikkoja, joista ei voitu edes unelmoida parikymmentä vuotta sitten. Samalla kun teollisuudesta on hävinnyt huomattavasti työpaikkoja globalisaation sekä digitalisaation myötä, tulee myös huomata ICT-alan ammattilaisten räjähdysmäinen kasvu. Määrällisesti alan ammattilaisten määrä kaksinkertaistui vuosina 1995-2009. ICT-ala tulee olemaan myöskin tulevaisuudessa vahvassa kasvussa ja tulee luomaan vielä monia uusia työpaikkoja.
Onkin aivan täysin itsestä kiinni, miltä näkökulmalta asioita tarkastelee; lannistaako työpaikkojen katoaminen sekä työnkuvien muuttuminen sinua, vai ovatko nämä muutokset sinulle ennemminkin mahdollisuus kuin uhka. Tärkeintä on pysyä ajan hengessä mukana varautumalla muuttuviin ammattirakenteisiin pitämällä omia taitojaan yllä sekä kehittämällä itseään. Pysy siis askel edellä amattirakenteiden myllerrystä äläkä anna robottien korvata työtäsi!
http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/43%20_%20Tulevaisuuden%20ammatit%20digitaalisessa%20Suomessa.pdf
http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/2%20Tallentajista%20sovellussuunnittelijoiksi.pdf
1 note
·
View note
Text
Digitaalinen yhteiskunta
Miltä näyttää digin historia?
Internetin yleistyessä 1990-luvun jälkeen, verkkokauppaan siirtyi erityisesti palveluntarjoajat mm. matkailualan palvelut. Tavaroiden myyminen verkossa yleistyi huomattavasti hiljemmin verrattuna palveluiden myyntiin (Teksti: Verkko ei siivitä kauppaa maailmalle). Kuitenkin 30 vuotta myöhemmin internetistä on voinut löytää lähes joka ikisen tuotteen tai palvelun, joka on mahdollista tarjota kuluttajamassalle.
Suomesta kuitenkin löytää harvemmin suuria verkkokauppoja, jotka ovat verrattavissa esim. Amazoniin. Suomalaisten näkökulmasta verkkokauppojen mahtavuus lienee siinä, että tuotteita voi nimenomaan tilata ulkomailta. Kuluttajille on saatavana laajempi valikoima sekä halvempia hintoja. Myös pieni kieli ja ihmismäärä tekee hankalammaksi luoda suurta verkkoympäristöä Suomessa saatikaan laajentaa sellaista ulkomaihin.
Verkon kaupallistamisessa odotettiin mullistusta kaupankäynnissä ja nopeita muutoksia tarjonnassa sekä tietenkin kysynnässä - Yrityksillä on mahdollisuus saada miljoonia asiakkaita kiinni. Mutta kuten todettu tavaratuotteiden kivijalasta verkkokauppaan koittui yllättävän hitaaksi prosessiksi.
Edelleen päivittäistavarakauppojen tuotteiden myynti netissä on ollut todella vähäistä ja myyntiluvut jopa pysyneet lähes samoina viimeisien 20 vuoden aikana. Suurin haaste päivittäistavarakaupoilla on ollut logistiikka, joka myös aiheuttaa asiakkaissa epäluuloa ruokien ostosta netissä. Minulle tulee mieleen, että ruuat pilaantuvat matkalla kotiini kun istuvat pitkään rekassa.
Eiköhän ole kuitenkin odotettavissa tämänkin muuttuvan vuosien saatossa innovaatioiden syntyessä ja nuoren sukupolven, joka on kasvanut internetin aikakaudella, aikuistuessa kun heille verkkokaupoista tilaaminen on itsestäänselvä asia.
Miltä näyttää digin tulevaisuus?
Maailmastamme on muuttunut ja tulee muuttumaan entistä avoimemmaksi myös yritysten kohdalla, erityisesti tietonsa jakamisessa. Sovellukset ovat nousseet huimaan suosioon ja avoimien lähdekoodien ansiosta, esim Googlen Android, kuka tahansa toimija voi luoda sovelluksia kuluttajille (Teksti: Neuvostoliitosta Linuxiin).
Ongelmana avoimien lähdekoodien takana on kuitenkin se, että jos kaikki lähdekoodi olisi kaikille avoin, pitäisi yritysten keksiä uudenlaisia ansaintamalleja. Näitä voisivat olla esim. asiantuntijuuden myyminen tai lähdekoodien päälle rakennetut kaupallisuudet (Teksti: Neuvostoliitosta Linuxiin).
Pankkialalla avoimuus alkaa myös näkymään, vaikka onkin perinteisesti suljettu ala. PSD2 EU Direktiivin ansiosta/takia, pankit avaavat järjestelmäpintojaan kolmansille osapuolille. Esimerkiksi Amazon voi hankkia pankkitietojasi ja suorittaa maksua ilman, että joudut siirtymään pankkisi omalle sivustolle, kertoo TransferWise.com.
Tästä voi syntyä uudenlaisia mahdollisuuksia luoda uusia rahoitusyrityksiä, jotka tarjoavat uusia palveluja. Tämä voi tuoda myös perinteisille pankeille uusia mahdollisuuksia, mutta on iso uhka, että ne eivät tartu tilaisuuteen ja jäävät taka-alalle kuluttajien elämässä.
Yksityisyyden suoja on ollut kuuma peruna viime vuosina ja se taistelee avointa maailmaa vastaan. Kaikki internetpalvelut ja muut, jotka käyttävät tietojamme, helpottavat elämäämme huimasti ja siitä olisi vaikea päästää irti. Hyvin moni kuitenkin antavat tietojaan miettimättä sen enempää asiasta ja antavat liikaakin tietojaan omista henkilökohtaisista elämistä yrityksille mm. somen ja Google hakujen kautta.
Lähteet:
Suomidigi.fi 2017a Verkko ei siivitä kauppaa maailmalle Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/22%20Verkko%20ei%20siivita%20kauppaa%20maailmalle.pdf
Suomidigi.fi 2017b Neuvostoliitosta Linuxiin Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/41%20_%20Neuvostoliitosta%20Linuxiin.pdf
TransferWise.com 2016 PSD2 Explained: What is it and why does it matter? Luettavissa: https://transferwise.com/gb/blog/what-is-psd2
Kuva: https://www.memedroid.com/memes/tag/android
1 note
·
View note
Photo
#kuljetus2017 #osa1 #rekkoja (paikassa Jyväskylän Paviljonki)
0 notes
Text
Digitaalinen yhteiskunta ja sosiaalinen media
Sosiaalinen media on olennainen osa digitaalista yhteiskuntaamme. Ihmiset viettävät entistä enemmän aikaa siellä. Sosiaalisen median kulutus on suurta sekä ulkomailla että Suomessa. Digital 2019 raportin mukaan vuonna 2019 aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä maailmassa on 3,485 miljardia. Noora Pinjamaan Sosiaalinen media 2.0 tekstissä taas todetaan, että 15-55 vuotiaista suomalaisista vähintään puolet käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa. Nämä luvut osoittavat sosiaalisen median olevan tärkeä osa monien ihmisten päivittäistä elämää.
Suomessa käytetään paljon kansainvälistä sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, Instagramia ja YouTubea. Esimerkiksi minä ja ystäväni käytämme aktiivisesti kolmen edellä mainitun palvelun lisäksi myös Snapchatia. Kansainväliset palvelut ovat siis saaneet paljon käyttäjiä Suomessa. Mutta mikä on kotimaisten sosiaalisen median innovaatioiden laita? Onko Suomessa syntynyt näitä innovaatioita?
Kaija Pöystin Suomalaisen somen loistava menneisyys tekstissä keskitytään sosiaalisen median sovelluksiin, jotka on kehitetty Suomessa. Teksti on hyvä muistutus siitä, että Suomessakin on ollut sosiaalisen median innovaatioita, vaikka niitä ei aina välttämättä muista. Pöystin tekstissä kerrotaan muun muassa IRC-galleriasta ja Habbo Hotellista. IRC-galleria, joka oli aikanaan hyvin suosittu sosiaalinen nettiyhteisö, avattiin jo vuonna 2000. Habbo Hotel taas avattiin vuonna 2001. Se oli aikanaan myös hyvin suosittu palvelu ja Pöystin tekstissä kerrotaan, että vuonna 2004 Habbo Hotellilla oli 20 miljoonaa käyttäjää. Tosin sitä ei mainittu olivatko nämä käyttäjät aktiivisia vai eivät. Tämä tieto tuli kuitenkin itselleni yllätyksenä. Minä ja ystäväni käytimme lapsuudessa Habbo Hotellia, mutta en olisi arvannut, että sillä on ollut noin valtavat paljon käyttäjiä.
Voidaan siis todeta, että Suomessakin on syntynyt sosiaalisen median innovaatioita, jotka ovat aikanaan olleet varsin suosittuja, mutta ne eivät yltäneet samalla tasolle kansainvälisten palveluiden, kuten Facebookin ja Instagramin kanssa. Pöysti toteaakin tekstissään, että Suomessa on syntynyt monia sosiaalisen median innovaatioita, mutta tästä huolimatta vain vähän alan menestyvää liiketoimintaa. Syitä tähän voi olla monia, esimerkiksi markkinoinnin puute. Lisäksi Pöystin tekstissä kerrotaan, että kun Facebook alkoi yleistyä Suomessa vuonna 2007, se vei käyttäjiä pois kotimaisilta sosiaalisen median palveluilta. Esimerkiksi itse lopetin IRC-gallerian käytön, kun aloitin käyttämään Facebookia. Toki esimerkiksi IRC-galleria ja Habbo Hotel ovat edelleenkin olemassa, mutta niiden suosio ei ole läheskään samanlaista kuin aikaisemmin.
Mikä on sitten sosiaalisen median innovaatioiden laita tulevaisuudessa Suomessa? Miten suomaisten yritysten tulisi toimia, jotta ne voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa parhaalla mahdollisella tavalla? Pinjamaa toteaa tekstissään suomalaisten yritysten olleen melko varovaisia sen suhteen, mitä tulee sosiaalisen median hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassaan. Pinjamaan tekstissä käy kuitenkin ilmi, että peliteollisuus on hyödyntänyt hyvin sosiaalista mediaa. Yritysten kannalta on kuitenkin todella hyvä, jos he oppivat hyödyntämään sosiaalista mediaa entistä tehokkaammin, sillä niin moni suomelainen käyttää sitä päivittäin.
Lähteet:
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/28%20Suomalaisen%20somen%20loistava%20menneisyys.pdf
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/59%20_%20Sosiaalinen%20media%202.0.pdf
https://hootsuite.com/pages/digital-in-2019
1 note
·
View note
Text
Digitaalinen yhteiskunta
Haluan tarkastella opetuksen digitalisuutta historian ja tulevaisuuden näkökulmasta.
Monta vuotta aikaisemmin oppimisessa oli tärkeätä kuunnella opettajaa, oppia kaikkea, mitä oppikirja oli tarjonnut ja näytä osaamisen kokeessa. Tämä opetusmenetelmä oli vuosisatoja vanha. ”Opetussuunnitelman uudistukset ovat tarjonneet tähän parannusta jo vuosina 1994 ja 2004.” Siitä lähtien olisi suunnitelmassa laajentaa ja monipuolistaa opetuksen tuloksen kokonaisuutta. Oppilaista haluttiin tehdä aktiivisia toimijoita, joilla on motivaatio opetukseen. Koko digitaalinen prosessi alkoi opettajista, kun heitä alettiin pikkuhiljaa opettamaan olemaan yhteistyössä muiden kollegoiden kanssa, ja perehtyä uudelle oppimistavalle. Suuri muutos opetukseen on tuonut tietokone. Sen ansiosta päästiin suoraan etsimään vastauksia, kehittämään opetussuunnitelmaa ja digitalisoitua kaikin puolin. Minusta suuri vauhti opetuksen digitalisaatiossa on tapahtunut viime vuosien aikana. Muistan itsekin, että ala- ja yläasteella me käytettiin tietokonetta harvoin, vaan opetus pohjautui kirjoihin ja kuuntelemiseen. Lukiossa alettiin tekemään ryhmätyötä, mutta tietokoneita oli käytössä harvoin. Tiedän, että nyt tilanne on muuttunut. Opettajin on helpompi opettaa tietokoneiden avulla. Kaikkialla on pääsy internettiin, mikä tietenkin helpottaa opetusta ja antaa laajan valikoiman kehittyä. Myöskin ryhmätöitä ja yhteistyötä on lisääntynyt huomattavasti kaikilla koulutusasteilla.
Sitten tarkastellaan digitaalista yhteiskunnan kokonaisuutta: nykyään digitalisuutta ”tungetaan” jokaiseen paikkaan, jolloin tarvitsevat palvelut ovat heti kotona, työpaikalla ja myös vapaa-ajalla. Jokaisen pitäisi tutkia ja oppia käyttämään oikein digitaalisuutta, sillä se on meidän tulevaisuuttamme. Digitalisuus vaikuttaa paljolti myös koulutukseen, sillä vuonna 2016 aloittaneet opiskelevat uuden opetussuunnitelmanmukaisesti. ”Nykyinen suunnitelma viitoittaa pitkälle, mitä ja minkälaisia tietoja ja taitoja tai osaamista oletetaan tarvittavan vuonna 2025” Eli meidän tuleva koulutus muuttuu sen mukaan, minkälaisia osaamisia me tarvitsemme hyvän elämän laatimiseksi. Valitettavasti ikäluokaltaan vanhemmat ihmiset eivät sopeudu niin hyvin digitalisuuteen, sillä kaksi kolmasosaa heistä ei osaa edes käyttää internettiä, kun nykyään jokainen 8-vuotias osaa. Nykynuorilla tulee olemaan paljon eroavaisuuksia tulevaisuudessa verrattuna heidän isovanhempaansa.
Digitalisaation vaarana on myös se, että tulevaisuudessa katoaa monen alan ammatit, koska kaikki, mitä voi automatisoida, se automatisoidaan. Ne maat, jotka ovat panostaneet ja perehdyttäneet digitalisaation saavat automaattisesti hyvän kilpailuedun palvelujen ja tuotteiden tuottajina
verrattuna muihin maihin.
Lähteet:
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/26%20Opetuksesta%20digitaaliseen%20oppimiseen.pdf
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/50%20_%20Digitaalistuvan%20yhteiskunnan%20osaamishaasteet%20ja%20koulutus.pdf
1 note
·
View note
Text
Missä menet Turkufutis? Osa1
Oli aika, kun olimme parhaita. Oli aika, kun olimme vahvoilla Suomifutiksessa. Oli aika, kun täältä tuli maajoukkuepelaajia vuosi vuoden jälkeen, niin nuorissa kuin aikuisissakin. Oli aika kun molemmat pääsarjajoukkueet pelasivat mitaleista. Oli aika, kun junioreissa joukkueet olivat maamme kärkipäätä ikäluokasta toiseen. Tuo aika on kaukana menneisyydessä, saammeko sitä koskaan takaisin? Ei jos…
View On WordPress
0 notes
Text
Digitaalinen yhteiskunta
Tietotekniikan ja tietoliikenteen kehittyminen 1900-luvun loppupuolella on mullistanut ihmisten elämää monella tavalla. Se on vaikuttanut työn tekemiseen, tuotteisiin, palveluihin ja esimerkiksi vapaa-ajan viettämiseen. Se, että palvelimista, päätelaitteista ja niitä yhdistävistä verkoista tulisi tärkein tuotantokoneisto ja jakelutie, herätti jopa pilkallista arvostelua Suomidigi.fi artikkelin mukaan. Viimeiset pari kymmentä vuotta ovat kuitenkin osoittaneet, että digitalisaatio on jopa suurempi muutos kuin teollinen vallankumous. Suuri osa digitalisaatiota on sosiaalinen media, joka on nykyään melkein kaikkien saatavilla missä tahansa maapalloa, kunhan on yhteys internettiin ja laite sen käyttöä varten.
Suomessa sosiaalisella medialla on ollut mielenkiintoinen menneisyys. Suomidigi.fi artikkelissa kerrotaan, että Suomessa oli jopa edelläkävijöitä sosiaalisen median saralla. Näitä olivat esimerkiksi Habbo Hotel ja IRC-Galleria. Muistan itsekin kyseiset sovellukset nuoruudestani, vaikka omaa kokemusta löytyy vain Habbo Hotellista. Ne olivat monien nuorien keskuudessa hyvin suosittuja. Maailman suosituin sosiaalisen median sovellus, Yhdysvalloissa kehitetty Facebook perustettiin vuonna 2004, mutta suomalaiset Habbo Hotel ja IRC-Galleria perustettiin vuosina 1999 ja 2000. Kummastakaan niistä ei tullut samanlaista menestystarinaa kuin Facebookista. Johtuiko se siitä, että ne perustettiin pienessä suomessa vai siitä, että niitä ei onnistuttu tai osattu markkinoida tarpeeksi ”isosti”? Molemmat yritykset olivat kansainvälisiä. IRC-Galleria Pohjoismaissa ja Habbo Hotel ympäri maailmaa. Habbo Hotel saavutti jopa 50 miljoonan käyttäjän määrän sekä sen markkina-arvo oli jopa 800 miljoonaa. Yhteisöllisten sovellusten ja sosiaalisen median käyttö puolestaan yrityksen työkaluina suomessa on ollut huonomalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Suomessa oli vuonna 2014 erinomaiset mahdollisuudet käyttää digitalisuutta, mutta yritykset eivät tätä tehneet Digibarometrin mukaan.
Sosiaalisen median tulevaisuus on valoisa. Siitä on vielä paljon irti otettavissa tulevaisuudessa. Etenkin yritysten osalta kehitettävää on paljon. Suomidigi.fi artikkelin mukaan yritykset ovat olleet varovaisia sosiaalisen median käytössä. Yksi haasteista on ollut vuorovaikutuksellisuus. Kuluttajathan voivat arvostella ja kommentoida yrityksiä netissä ja niiden omilla sosiaalisen median sivuillaan. Tämä on varmasti yksi asia, missä paljon kehitettävää on. Nykyään vuorovaikutus yrityksen ja kuluttajan välillä on parantunut, mutta siitä on varmasti mahdollista ottaa enemmän hyötyä irti. Sosiaalisen median kautta saatava data kuluttajien käyttäytymisestä tulee olemaan varmasti erittäin iso asia. Nykyäänkin myydään paljon dataa, jota yritykset sitten käyttävät esimerkiksi markkinointiin. Hyvä suomalainen esimerkki tästä on Suomi24 foorumi, jolla on paljon käyttäjiä Suomessa. Datan kaupalliset mahdollisuudet ovat erinomaiset ja tulevaisuudessa sen käyttö ja analysointi tulee olemaan tärkeää menestymisessä.
Lähteet:
https://suomidigi.fi/digitalisaatio-alkuperainen/digitaalinen-suomi-2017/
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/28%20Suomalaisen%20somen%20loistava%20menneisyys.pdf
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/59%20_%20Sosiaalinen%20media%202.0.pdf
1 note
·
View note
Text
Digitaalinen yhteiskunta
Hei lukija!
Mielestäni otsikko ”Digitaalinen yhteiskunta” antaa hyvän kuvan yhteiskuntamme suurimmasta heikkoudesta. Digitalisoituminen on aiheuttanut muun muassa tietojemme siirtymisen fyysisestä olomuodosta verkkoon ja täten vahvan riippuvuuden älylaitteisiin ja ratkaisuihin. Digitalisaation hyötyjen seassa onkin myös uhka ja vaara – kyberrikollisuus.
Kyberrikollisuus on mielenkiintoinen konsepti siinä määrin, että periaatteessa kuka vain voisi olla osallisena sellaisessa toiminnassa. Kyberrikollisuuden yleisimpiin muotoihin lukeutuu tällä hetkellä palvelunestohyökkäykset ja tietomurrot. Nämä tyypillisesti käyttävät tietokoneita, jotka ovat tartutettu viruksilla käynnistääkseen suuret hyökkäykset yhtiöitä tai organisaatioita vastaan. Kyberrikollisten motivaationa tähän on yleensä raha, jolloin he myyvät varastamansa tietorekisterit eteenpäin, mutta välillä he tekevät tätä jonkin sortin kunnian vuoksi – esimerkiksi teknologiajätin Sony:n verkko on kaadettu useampaan kertaan vuotena 2011, tällöin hakkeriryhmä ilmoitti motivaatiokseen ”kosto”.
Näen, että merkittävimmässä asemassa kyberrikollisuuden pönkittämiseen on ollut älylaitteiden määrän räjähdysmäinen kasvu vuosituhannen alusta. Älylaitteita on kaikkialla ja yhä enemmän vanhoja perinteisesti suhteellisen manuaalisia laitteita korvataan ”älykkäillä” versioilla itsestään. Uusien laitteiden valmistajat eivät välttämättä tiedä paljoa tietoturvallisuudesta ja sen merkityksestä asiakkailleen ja jopa itselleen. Tämä on johtanut niin sanottuun vainoharhaiseen pelon tunteeseen ihmisissä, kun he syöttävät tietoja eri palveluihin, sillä mikä vaan palvelu voisi periaatteessa vuotaa tietosi hakkereille ja mitä useampaan palveluun tietonsa liittää sitä suuremmaksi riski kasvaa.
Tulevaisuutta miettien olisi oleellista, että tietoturvaan panostetaan sillä, vaikka asiaa olen tutkaillut suhteellisen konkreettiselta ”tietoturva” tasolta on vielä korkeampi taso, johon yhdistyy lisäksi jatkuvuuden hallinta ja kriisivarautuminen – kyberturvallisuus. Tähän liittyy vahvasti varautuminen suuria hyökkäyksiä vastaan, jotka voisivat esimerkiksi kaataa osan infrastruktuuriamme valtion tasolla.
Meillä ei kuitenkaan ole kaikki huonosti tai edes välttämättä mikään sillä, puhe on ollut riskeistä. Todellisuudessa Suomi onkin yksi maailman johtavimpia maita tietoturvallisuuden suhteen, mutta tämä ei ole syy jäädä aloillemme vaan se on syy kehittää tietoturvaamme paremmaksi.
Lähteet:
Digitaalinen Suomi 2017- julkaisuhanke
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/30%20Kyberturvallisuuden%20ja%20-turvattomuuden%20kilpajuoksu.pdf
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/52%20_%20Tietoturvasta%20Suomelle%20kilpailuase.pdf
7 notes
·
View notes
Text
Digitaalinen yhteiskunta
Digitalisaatio on sana, jonka suurin osa,ellei kaikki tunnista. Se on osa jokapäiväistä elämäämme, eikä moni edes ajattele digitalisaatiota, vaan pitää sitä jo itsestäänselvyytenä. Kuinka moni tietää digitalisaation historiasta? Entä miltä tulevaisuus näyttää? Tässä kirjoituksessa tarkastelen digitalisaatiota sen historian ja tulevaisuuden näkökulmasta.
Historia
Tähän osaan valitsin Arto Karilan kirjoittaman tekstin Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot, joka kertoo Suomen nopeasta noususta tieto-ja tietoliikennetekniikan huipulle. Teksti on mielestäni kiinnostava ja oli näin ollen helppo valinta.
Suomeen alettiin perustaa vuonna 1982 monia eri puhelinyhdistyksiä, joista tuli 1990-luvulla teleoperaattoreita. Näitä teleoperaattoreita oli yli 50, mikä oli siihen aikan enemmän kuin muilla Länsi-Euroopan mailla yhteensä. Tämä tuntuu ajatuksenakin jo oudolta, sillä pikkuinen Suomi oli esimerkiksi nykyistä talouden mahtimaata Saksaa edellä. Tämä kaikki oli mahdollista, sillä Suomessa oltiin 1980-luvulla tehty hyvä pohjatyö, johon nousu huipulle pohjautui.
Myös Nokia oli vahvasti mukana viemässä Suomen tietoliikennettä eteenpäin ja tämän pohjalta syntyikin ensimmäinen “oikea” matkapuhelin. Tämän puhelimen myötä digitalisaatio otti toisen suuren harppauksen eteenpäin SMS-viestien myötä. Suomessa siis todellakin oltiin digitalisaation aallonharjalla.
Tulevaisuus
Digitalisaation tulevaisuuteen on monia eri teorioita ja näkökulmia. Päätin tarkastella sitä uuden teknologisen murroksen näkökulmasta. Tähän käytin Matti Lehden tekstiä Digitalisaatio avaa tietä seuraavaan teknologiamurrokseen.
Matti Lehden mukaan "seuraavan suuren teknologiamurroksen pitäisi olla käynnissä jo kuluvan vuosisadan puolivälissä.” Mielestäni seuraava suuri murros on jo tietyllä tapaa käynnissä. Lehti puhuu tekstissään esimerkiksi aurinkoenergiasta ja sen hyödyistä liikkuvaan digitalisaatioon. Vaikkakin fossiilisia polttoaineita on vielä käytössä, lisääntyy auronkoenergian käyttö koko ajan.
Tekstissä maalataan paljon uhkakuvia digitalisatioon vedoten, jotka ovat mielestäni turhan kärjistettyjä. Esimerkiksi digitaalisen tuotannon ja jakelun sanotaan aiheuttavan tuloeroja ja osattomuutta, mutta nämä molemmat ovat koko ajan olleet olemassa jo todella pitkään. Digitaalisella jakelulla voidaan tarkoittaa esimerkiksi robotteja, jotka toimittavat paketin ovelle.
Digitalisaatioa tulisi arvostaa ja kehittää eteenpäin tulevaisuus edellä. Esimerkiksi nälänhätä ja ilmastonmuutos voidaan tulevaisuudessa ratkaista digitalisaation pohjalta syntyneestä innovaatiosta.
Lauri-Pekka
Lähteet:https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/1%20Tietotekniikan%20ja%20tietoliikenteen%20lapimurrot.pdf
https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/63%20_%20Digitalisaatio%20avaa%20tieta%20seuraavaan%20teknologiamurrokseen.pdf
5 notes
·
View notes
Text
Digitaalinen yhteiskunta
Tätä kirjoitusta varten tutustuin Digitaalinen Suomi –kirjahankkeeseen, joka käsittelee Suomen digitalisointia vuosina 1995-2015 ja Suomen digitaalista tulevaisuutta.
Historiaa käsittelevästä osiosta luin Reijo Karhisen ja Matti Korkeelan artikkelin Pankkisektori tienavaajana. Kirjoituksen mukaan kansallinen perusta digitaalisille pankkipalveluille luotiin 1970-luvulta 1990 -luvun puoleen väliin sijoittuvana aikana. Silloin rakennettiin standardit, infrastruktuuri ja käytännöt kansalliselle maksuliikenteelle. Pankki- ja maksuautomaatit sekä suorapankkipalvelut yleistyvät 1980-luvulla. 1990-luvulla taas Suomea kohdannut pankkikriisi pakotti alentamaan kustannuksia, minkä seurauksena pankkiverkostoa ja henkilöstönmäärää supistettiin, minkä puolestaan mahdollisti digitaalisten palvelujen lisääminen. 1990-luvun jälkipuoliskolla rakennettiin globaalisti edistykselliset verkko- ja mobiilipalvelut. 2000-luvulla digitaalisia palveluja kehitettiin edelleen ja sen alkupuoli olikin teknohuuman ja rohkeiden kokeilujen aikaa, joka kuitenkin rauhoittui pankkien huomion kääntyessä finanssikriisiin. Nyt elämme uuden digitaalisen kilpailun aikaa ja on herännyt kysymys, mihin pankkia tulevaisuudessa enää tarvitaan, kun maksujen välittäminen, toiminnan rahoittaminen, varallisuuden hallinnoiminen ja sopimusten vahvistaminen voidaan hoitaa uuden teknologian keinoin myös pankista riippumatta. Edessä on syvällinen murros, johon digitalisaatio voi tarjota välineet ja ratkaisut.
Lähde: Reijo Karhinen ja Matti Korkeela. Pankkisektori tienraivaajana.
Lähde: Reijo Karhinen ja Matti Korkeela. Pankkisektori tienraivaajana.
Tulevaisuutta käsittelevästä osiosta luin Ilkka Lähteenmäen kirjoittaman artikkelin Räjäyttävätkö lohkoketjut pankkiholvin? Artikkelissa esitellään lohkoketju-teknologian mahdollistamia muutoksia pankki- ja finanssipalveluihin. Sen mukaan lohkoketjun avulla toisille vieraat toimijat voisivat ylläpitää tietokantoja hajautetusta ilman, että osapuolten tarvitsisi tuntea toisiaan tai luottaa toisiinsa. Kolmas, tapahtumat varmentava osapuoli, jäisi siis välistä pois. Kaikki tapahtumat tallentuvat lohkoketjuun reaaliaikaisesti, ovat kaikkien nähtävillä, eikä niitä ole mahdollista jälkikäteen muuttaa. Tietyn ajan sisällä tapahtuneet tapahtumat niputetaan yhteen lohkoksi ja tämä lisätään lohkoketjuun. Näistä muodostuu aikajärjestyksessä etenevä lohkoketju.
Lohkoketjut mahdollistavat älykkäiden sopimusten tekemisen. Nämä sopimukset voivat olla vuorovaikutuksessa toisten älykkäiden sopimusten kanssa ja verkkoon kytkettyjen laitteiden kanssa ne voisivat korvata jopa olemassa olevia yrityksiä tai toimialoja. Lohkoketjut eivät siis vain tehosta nykyisiä prosesseja, vaan voivat korvata ne uusilla toimintamalleilla. Kirjoituksessa arvioidaan, että finanssipalvelujen tarjoajien verkkosivut ja –palvelut verkkopankit mukaan lukien- tulevat käymään ennen pitkää tarpeettomiksi. Arvioidaan, että henkilökohtaiset finanssipalvelut tulisivat eroavaan rutiininomaisista finanssipalveluista, jotka tulisivat siirtymään automaation ja digitaalisuuden piiriin. Alustatalous mahdollistaa sen, että pankkipalvelua ei tarvitsisikaan erikseen hakea, vaan maksu tapahtuisi asiakkaan valitsemassa ympäristössä, esim. WhatsAppissa tai messengerissä. Pankkien toiminnasta tällä hetkellä suuri osa tulee tunnistautumisesta ja luotettavana kolmantena osapuolena toimimisesta. Lohkoketjut ja älykkäät sopimukset automatisoivat ja osittain poistavat tarpeen tällaiselle toiminnalle. Tekoälypohjainen botti saattaa tulevaisuudessa hoitaa rutiiniprosessit, kuten maksuliikenteen, rahoittamisen ja vakuuttamisen. Kirjoittaja ennakoi rahoitusalalle samanlaista voimakasta rakenteellista muutosta, joka on kohdannut mm. sellaisia aloja kuin teleoperaattorit ja media.
Lähteet:
Digitaalinen Suomi 2017-julkaisuhanke. Ilkka Lähteenmäki. Räjäyttävätkö lohkoketjut pankkiholvin? Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/61%20_%20Rajayttavatko%20lohkoketjut%20pankkiholvin_.pdf
(luettu 16.11.2018)
Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke. Luettavissa: https://suomidigi.fi/digitalisaatio/digitaalinen-suomi-2017/ (luettu 17.11.2018)
Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke. Reijo Karhinen ja Matti Korkeela. Pankkisektori tienavaajana. Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/13%20Pankkisektori%20tienavaajana.pdf (luettu 17.11.2018)
7 notes
·
View notes
Last Seen Blogs
joshwhoissexy
MEH AMAZING BLOGG
vintali-blog
Без названия
carinhanhasights
Fotos.Cnn!
mayri-petalouda
I'm Sick Of Everything!
tentacular-rumble
''Who wants a selfie?''