satu-toivonen-blog

[satu-toivonen-blog]

Digi 5.1 Somemarkkinoinnin trendit

Sosiaalisen median asiantuntijapalveluita tarjoavan Kurion julkaisemassa viidennessä vuosittaisessa raportissa Somemarkkinoinnin trendit 2017, asiantuntijat ennustavat sometrendejä vuodelle 2017. (Kurio.)

Riku Vassinen (R/GA Singapore) sanoo raportissa mielenkiintoisesti: ”Liirumlaarum-engagement ja muu nami-nami osallistaminen tulevat väistymään raa’an datan ja algoritmien vallatessa viestimet. Sosiaalista mediaa tullaan johtamaan enemmän big datalla, algoritmeillä, keinoälyllä ja automaatiolla.”

Markkinoinnissa automatisoituminen on jatkunut jo pitkään. Automaatio auttaa muun muassa tehostamaan markkinoinnin työtehtäviä ja kohdentamaan markkinointiviestintää entistä tarkemmin. Digitaaliset alustat tuottavat koko ajan suuremman osan markkinointimateriaalista. (Vine Oy.)

Markkinoinnin automatisoitumisen trendistä huolimatta tarvitaan edelleen ihmisiä tekemään ne strategiset päätökset siitä mitä välineitä ja kanavia ja millä aikataululla yritykset käyttöönsä ottavat.

Kuva: LinkedIn.

Seuraavassa Kurion raportin somemarkkinoinnin kolme suurta trendiä vuodelle 2017 sekä pohdintaa siitä, kuinka opintoprojektissa mukana ollut asiakasyritys voisi hyödyntää niitä omassa somemarkkinoinnissaan.

1.     Video Videoformaatin käytön ennustetaan edelleen kasvavan. Etenkin livestriimauksen suosio kustannustehokkaana markkinointimahdollisuutena kasvaa.

Asiakasyrityksen oma videosisältö voisi kuvata appin toiminnallisuuksien ja uusien ominaisuuksien lisäksi itse kehitysprosessia ja yrityksen henkilökuntaa ja kehittäjiä pedagogisten kysymysten äärellä.

Se voisi pyrkiä keräämään käyttäjien luomaa sisältöä (user generated content) videomateriaalien muodossa erilaisten kampanjalanseerausten kautta: kilpailuja lapsi-vanhempi-tiimeille, kiusaamisen vastainen kampanjointi tai pedagogiikkaan ja oppimiseen liittyvät kampanjat tai tehtävät.

Päiväkotilasten vanhempien (yhdessä lasten kanssa) tuottamat videot toimisivat samalla asiakasreferenssinä ja vaikuttajamarkkinointina (jonka senkin ennustetaan raportissa vahvistuvan). Osa tuotetusta materiaalista voisi olla näkyvillä vain rekisteröityneille appin käyttäjille ja osaa, valikoitua materiaalia voisi näyttää julkisilla nettisivuilla ja jakaa somessa sopiviin kanaviin. Tubettavat vanhemmat kannattaisi huomioida erityisesti. Heidän mukaansaaminen vaikuttajayhteistyöhön ja mukaan kampanjoihin ja tapahtumiin toisi erittäin hyvää näkyvyyttä ja voisi vahvistaa asiakasyrityksen brändiä.

Myös muiden saman toimialan yritysten ja muiden kumppanien kanssa tehty julkinen yhteistyö ja siitä tuotettu videomateriaali (livestriimauskin) toimisivat hyvin.

2.     Facebook Facebookin suosiolle ei näy loppua, päinvastoin. Sen ennustetaan vahvistavan asemiaan myös B2B kanavana, etenkin sen tuodessa uusia toiminnallisuuksia muun muassa kaupankäynnin ja työyhteisöjen avuksi (Workplace by Facebook). Sen lyömättömiä etuja ovat kustannustehokkuus ja tavoitettavuus.

Toimintoja ja palveluita, joita asiakasyritys voi brändinsä vahvistamiseen, vaikuttajamarkkinointiin ja B2B – markkinointiin normaaleiden Facebook- toimintojen lisäksi käyttää, ovat muun muuassa Facebook Live-video, Workplace by Facebook ja Facebook Analytics.

3.     Tekoäly Tekoälyn paremman hyödyntämisen myötä yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan pikaviestipalveluihin samalla volyymilla kuluttajien kanssa. Kurion raportissakin lähes kaikki asiantuntijat mainitsevat erilaiset chatbotit uutena kasvavana trendinä.

Opintoprojektin asiakasyritys voisi hyödyntää chatbottia mahdollisessa teknisessä tuessa rekisteröityneille käyttäjille. Samoin uusia mobiilin toiminnallisuuksia ja lisäosia voisi ostaa ja maksaa tulevaisuudessa suoraan chatbotin välityksellä.

Puheentunnistustekniikan kehittymisen myötä asiakasyritys voisi kehittää digiassistentin (digital personal assistant), joka voisi toimia niin vanhemman kuin lapsenkin henkilökohtaisena avustajana (erityishuomiota tarvitsevat lapset!). Toiminnallisuudet voisi valita kulloisenkin appin käyttäjän tarpeiden mukaan.

Kuva: eGain.

Kurion raportissa asiantuntijat peräänkuuluttavat rohkeutta tekemiseen.

Asiakasyrityksen yksi tärkein toiminnallisuus on suunnitelmallinen pedagoginen dokumentointi, jolloin lapsen oppiminen tallentuu ja tulee näkyväksi vanhemmille sekä hänelle itselleen. Koska asiakasyritys on alallaan edelläkävijä, voi se niin sanottuna ensimmäisenä toimijana päästä hyödyntämään markkinoilla myös ensimmäisen toimijan etua.

Somemarkkinoinnissa (niin kuin missä tahansa markkinoinnissa) on oleellista tunnistaa oikeat yleisöt ja valita kanavat, josta heidät saa parhaiten kiinni.

Sen kannattaa somemarkkinoinnissakin toimia alusta asti edelläkävijänä ja kokeilla ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uusia someformaatteja sille oikean palvelu- ja markkinointimixin löytämiseksi.

Lähteet:

eGain. eGain Virtual Assistant. Luettavisssa: http://www.egain.com/products/virtual-assistant-software. Kurio. Somemarkkinoinnin trendit 2017. Luettavissa: https://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf.

LinkedIn. Myths of Social Media Marketing. Luettavissa: www.linkedin.com/pulse/myths-social-media-marketing-sophia-esposito.

Vine Oy. Markkinoinnin trendit 2017. Luettavissa: https://vine.eu/fi/markkinoinnin-trendit-2017.

#somemarkkinointi #some #sosiaalinen media #videoformaatti #facebook #keinoäly #chatbot

[satu-toivonen-blog]

Digi 5.6 Big data ja Avoin data

Kasvaneen digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä tietoa kertyy kaikessa monikanavaisessa kanssakäymisessä missä tahansa liikumme. Sitä kertyy kaikissa asiakaspalvelutilanteissa, kommunikoinnissa ja tuotanto- ja toimitusprosesseissa ja sen määrä kasvaa nopeasti. Myös koneista ja laitteista kertyvä käsittelemättömän tiedon määrä on nopeasti kasvanut (IoT, machine-to-machine communications). Kasvavan tiedon määrä ennustaa datavallankumousta, joka mullistaa liiketoiminnan. Älykäs datan hyödyntäminen mahdollistaa asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen ja niihin vastaamisen, mutta edellyttää tiedon hallintaa ja kykyä jalostaa sitä. (Solita.)

Kuva: LinkedIn.

Big data Big datan takana on ajatus, että kaikki data on hyödyllistä ja sitä voidaan käyttää. Big datalla tarkoitetaan äärimmäisen suuria, jatkuvasti kerääntyviä tietomassoja, joita kerätään, tallennetaan, jaetaan ja analysoidaan hyödyntäen erilaisia tilastotieteellisiä menetelmiä tai algoritmeja.

Big datasta puhuttaessa puhutaan erityisesti sen kolmesta piirteestä: datan määrästä (volume), datan kertymisen nopeudesta (velocity) ja datan monimuotoisuudesta ja järjestelemättömyydestä (variety). (Sovelto).

Eri lähteistä kertynyt data voi olla missä tahansa muodossa. Se voi olla tekstiä, kuvaa tai ääntä. Se voi olla hinta- ja ostotapahtumia, puhelinten sensori- ja paikannusdataa tai rekisteri- ja mittausdataa. Sitä käsitellään erilaisilla analytiikkatyökaluilla, joissa hyödynnetään koneoppimista ja keinoälyä. Nykyisin on yleistä, että data-analyysityökaluja- ja palveluita tarjotaan pilvipalveluiden kapasiteettia hyödyntäen (IaaS). Suurimpia tunnettuja big data-analyliikan työkaluja ovat muun muassa Oraclen Advanced Analytics ja Big Data Cloud Service, Googlen BigQuery, avoimen lähdekoodin IBM Apache Hadoop ja SAP HANA.

Big dataa analysoidaan tyypillisesti algoritmien avulla ja tätä prosessia kutsutaan datalouhinnaksi (data mining). (Yle.)

Big dataa hyödynnetään laajalti tieteellisessä tutkimuksessa; lääketutkimuksessa ja sairauksien parantamisessa, maataloudessa, avaruusteknologiassa, luonnonkatastrofien ennustamiseessa ja rikosten ennaltaehkäisyssä. (Forbes.)

Avoin data Avoimeksi dataksi kutsutaan julkista tietoaineistoa, joka on julkisen organisaation tuottamaa  tai hallinnoimaa digitaalista dataa. Se on maksutta kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja jaettavissa, myös kaupallisiin tarkoituksiin. Avoimen datan lähteitä ovat muun muassa Tilastokeskus, Liikennevirasto, Trafi, Evira ja Viestintävirasto. (Databusiness.)

Avoimen datan tiedot kerätään Suomessa keskitetysti Avoindata.fi –palveluun, josta ne siirtyvät edelleen Euroopan unionin avoimen datan portaaliin. Palvelua kehittää ja ylläpitää Väestörekisterikeskus yhdessä Suomi.fi -palvelukokonaisuuteen kuuluvan liityntäkatalogin kanssa. (Valtiovarainministeriö.) Avoin data on usein big dataa.

Kuva: europeandataportal.eu

Tietomassoja analysoimalla ja yhdistelemällä koetetaan löytää uusia yhtäläisyyksiä, ilmiöitä ja trendejä, joita voidaan hyödyntää liiketoiminnassa ja markkinoinnissa. Avointa dataa, big dataa, omaa liiketoimintadataa ja asiakasdataa yhdistelemällä tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat lukemattomat. (Talouselämä)

Kuva: Tilastokeskus.

Opintojaksossa mukana ollut asiakasyritys voi hyödyntää avointa dataa monin tavoin. Se voi hyödyntää asuinalue- ja koulutustietoja, alueellisia vaalituloksia, kaupungin kaavoitussuunnitelmia, oppilaaksiottoaluesiin liittyviä tutkimuksia ja toimialaraportteja. Sopivaa avointa dataa on pilvin pimein.

Asiakasyritys voi hyödyntää avointa dataa sen omien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, markkinoinnin oikeaan kohdentamiseen ja siten kustannustehokkuuden parantamiseen ja liiketoiminnan tehostamiseen.

Ja koska yritys suuntaa myös ulkomaanmarkkinoille on OECE:n tutkimusaineisto ja analyysit, EU Open Data Portal ja muut euroopan- ja maailmanlaajuiset avoimen datan lähteet myös sen vapaasti käytettävissä.

Lähteet:

Forbes. Luettavissa: www.forbes.com/sites/bernardmarr/2017/03/14/the-complete-beginners-guide-to-big-data-in-2017.

Databusiness. Luettavissa: www.databusiness.fi/fi/avoindata.

LinkedIn. Luettavissa: www.linkedin.com/pulse/growth-big-data-industry-india-pradeep-kumar.

Sovelto. Luettavissa: www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data.

Talouselämä. Luettavissa: www.talouselama.fi/kumppaniblogit/6aika-avoin-data-ja-rajapinnat/avoin-data-kutsuu-tartu-tilaisuuteen/d942188f-ce36-3f15-a9ba-5f76486cbbf2.

Tilastokeskus. Luettavissa: www.stat.fi/til/inn/2014/inn_2014_2016-06-02_kat_006_fi.html.

Yle. Luettavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta.

Valtiovarainministeriö. Luettavissa: http://vm.fi/avoin-tieto.

#bigdata #opendata #avoindata

[satu-toivonen-blog]

Digi 5.4 Facebookin algoritmit

Nykymaailmassa elämme jatkuvan uutistulvan keskellä. Uutislähteiden määrä on valtava ja uusia julkaisijoita tulee koko ajan lisää. Tiedon kuluttaminen on muuttunut.

Uutisten ja tiedon ymmärtäminen ja erilaisten lähteiden tunnistaminen on tärkempää kuin koskaan aikaisemmin. (What’s New with News Feed. Facebook 2017.)

Kuva: How to Get the Most out of Facebook Analytics. www.semeon.com

Facebook News Feed

Facebookin mediatila jakautuu kahteen osaan: mainostilaan ja orgaaniseeen tilaan. Julkaisijat (yritykset ja media) haluavat näkyä orgaanisessa tilassa (News Feedissä), mutta kilpailu sisällön näkyvyydestä on kovaa ja koska algoritmi on oppinut poimimaan orgaaniseen näkyvyyteen sisältöä joka kiinnostaa käyttäjiä, eivät yritysten julkaisut ole kärkikamppailussa tässä näkyvyydessä. (Suomen Digimarkkinointi Oy.) Siispä Facebook pyrkii tekemään yhteistyötä julkaisijoiden kanssa ja auttaa niitä ymmärtämään, mitkä ovat tärkeitä ja merkityksellisiä uutisia ja sisältöjä ja miten kertoa nuo tarinat käyttäjiä kiinnostavalla tavalla, niin että algoritmi osaa nostaa ne esiin oikeille kohteille orgaanisessa tilassa.

Tavallisille käyttäjille Facebookin News Feed näyttää sitä sisältöä, mikä algoritmin suorittaman todennäköisyyslaskennan perusteella saa käyttäjän todennäköisemmin palaamaan sivustolle, tykkäämään siitä tai jakamaan sen sisällön. Eli sitä sisältöä, josta käyttäjä todennäköisimmin pitää ja josta hän on kiinnostunut.

Facebook algoritmi

Algoritmi on kaava tai yksityiskohtainen ohje miten joku tehtävä tai prosessi suoritetaan tai miten joku tietty ongelma ratkaistaan. Se perustuu osin tekoälyyn ja koneoppimiseen ja se määrittelee erilaisten parametrien avulla mitä käyttäjät näkevät omassa uutisvirrassaan. (Viestintä-Piritta.) Kun käyttäjä kirjautuu Facebookiin, aloittaa Facebook analysoimaan kaikkea sinne postitettua sisältöä ja viestejä poimiakseen käyttäjälle esiin juuri oikean sisällön. Ongelma jota algoritmi ratkaisee, voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:

1.     Inventory Algoritmi analysoi kaiken saatavilla olevan sisällön. Tämä käsittää kaikki käyttäjän kavereiden julkaisut, kaikkien seurattujen yhteisöjen ja ryhmien julkaisut, ylipäätään kaiken saatavilla olevan julkaistun materiaalin, joka on jollakin tavalla yhteydessä käyttäjään.

2.     Signals Kerätyn tiedon perusteella tehdään päätös siitä kuinka kiinnostunut käyttäjä on tietystä julkaisusta. Ennusteita (predictions) voidaan tehdä satojen tuhansien erilaisten signaalien perusteella. Yleisimpiä signaaleja ovat muun muassa kuka viestin on julkaissut, milloin, minkälaisella puhelimella tai laitteella ja minkälaisella yhteydellä ja kuinka paljon tykkäyksiä ja kommentteja julkaisu on saanut.

Kuva: Facebook F8 2017 - video

3.     Predictions Olemassa olevien signaalien perusteella lasketaan paras mahdollinen todennäköisyys sille kuinka mahdollista on, että viestistä tykätään tai siihen kommentoidaan, kuinka todennäköisesti se jaetaan tai kuinka paljon aikaa sen lukemiseen saatetaan käyttää.

4.     Scores

Kaikki ennusteet yhdistetään ja tulokseksi saadaan numero, joka kertoo kuinka kiinnostunut käyttäjä on tästä julkaisusta. Kysessä ei siis ole tieto, vaan laskennallinen todennäköisyys. Julkaisut järjestetään pisteiden mukaan suosituimmuusjärjestykseen.

**

Huomionarvoista on, että olennainen vaikutus News Feedin sisältöön on sillä ketä tahoja käyttäjä on päättänyt seurata ja keihen henkilöiden kanssa olla yhteydessä. Algoritmi kehittyy jatkuvasti, joten myös määräävät ominaisuudet tai toiminnallisuudet muuttuvat.  

Koska kaikkien käyttäjien tykkäykset, yhteydet ja seurannat ovat uniikkeja, ovat myös kaikkien käyttäjien News Feedit uniikkeja.

Lähteet:

Facebook. What’s New with News Feed. Katsottavissa: https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

Suomen Digimarkkinointi Oy. Miten Facebookin algoritmi toimii ja miten pystymme hyödyntämään algoritmia parhaalla mahdollisella tavalla markkinoinnissa. Luettavissa: www.digimarkkinointi.fi/blogi/miten-facebookin-algoritmi-toimii-ja-miten-pystymme-hyodyntamaan-algoritmia-parhaalla-mahdollisella-tavalla-markkinoinnissa.

Viestintä-Piritta. Mikä ihmeen Facebook-algoritmi? Luettavissa: https://viestintapiritta.fi/mika-ihmeen-facebook-algoritmi/

#facebook #NewsFeed #algorithm

[satu-toivonen-blog]

Digi 5.2  Yrityksen somekanavat

Finlayson näkyy aktiivisesti yleisimmissä somekanavissa. Sillä on sisältöä ainakin Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä, Pinterestissä ja Youtubessa.

Vuodesta 2014 uusien omistajien myötä on Finlaysonin näkyvyys ja tyyli muuttunut sosiaalisessa mediassa rohkeaksi, keskustelevaksi ja ennakkoluulottomaksi. Uusilla omistajilla on mainostoimistotausta ja se näkyy. Toimitusjohtajan Twittertunnus on @jukkispukkis.

Kuva: Twitter.

Kun yrityksen johdossa ovat mainonnan ja viestinnän ammattilaiset on (kriisi)viestintäsuunnitelmat- ja stratediat varmasti valmiina kaiken varalle. Yritys osaa ennakoida ja odottaa yleison ja viranomaistenkin reaktioita mediassa ja niihin on selkeästi myös varauduttu. Hyvänä esimerkkinä tästä oli syyskuun 2018 alkuun suunniteltu alennuskampanja, jossa naisille luvattiin tarjota tuotteita edullisemmin kuin miehille. Kampanjassa hintojen välinen erotus oli tarkoitus lahjoittaa tasa-arvotyöhön Naisasialiitto Unioni ry:lle. Finlayson sanoi haluavansa kiinnittää huomiota miesten ja naisten väliseen palkkatasa-arvoon. Keskustelu näkyi mediassa laajasti ja sitä puitiin myös somekanavissa. Lopulta tasa-arvovaltuutetun kehoituksesta kampanjaa muutettiin niin, että alennus koski kaikkia ihmisiä. Kaikki tämä käytiin läpi julkisissa medioissa ja kanavissa ennen kuin varsinainen kampanja oli edes alkanut!

Tuoreiden omistajien mainostoimistotausta siis näkyy ja kuuluu. Finlayson herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa ja toimii näkyvästi arvojensa mukaisesti. Sen mainoskampanjoissa ja muussa julkisessa toiminnassa ja viestinnässä näkyy suvaitsevaisuus, tasa-arvoteemat, kierrätys ja yritysvastuullisuus.

Kuva: finlayson.fi

Kuva: finlayson.fi 

Facebookissa Finlayson viestii aktiivisesti. Se osallistuu ja reagoi nopeasti ajankohtaisiin teemoihin, vuodenaikoihin ja tapahtumiin. Se vastaa kuluttajien kommentteihin asiallisesti ja tehokkaasta, antaa kehitysehdotuksia ja selvittää syitä kehnoon palautteeseen. Sisältö koostuu muun muassa videoista, statuspäivityksistä, kuvista ja palautteista. Finlaysonin pääkohderyhmät (nuoret ja keski-ikäiset naiset) liikkuvat Facebookissa ja sillä on siellä 61 tuhatta tykkääjää.

Instagram on Finlaysonin toiseksi seuratuin somekanava, 22 tuhatta seuraajaa. Se on jakanut siellä lähes 600 kuvaa ja ne ovat saaneet kuluttajilta paljon tykkäyksiä ja kommentteja. Instagram toimii erinomaisena kanavana saada asiakaspalautetta!

Twitterissä Finlayson on lähes yhtä aktiivinen kuin Facebookissakin, vaikka kanavana Twitter ei ole Suomessa yhtä suosittu. Twitterin käyttäjäkunta on yleensä ottaen vanhempaa ja enemmän yhteiskunnasta ja ilmiöistä kiinnostunutta, kuin suoraan Finlaysonin kohdeasiakkaita. Sillä on Twitterissä 1600 seuraajaa. Se twiittaa usein, joskus päivittäin. Sisältö on samankaltaista kuin Facebookissakin, mainostetaan kampanjatuotteita ja uusia toimintatapoja (tekstiilien kiertotaloustili!). Lisäksi se uudelleentwiittaa omia mainintoja ja kommentointia sekä uutisia ja kirjoituksia jotka käsittelevät sitä itseään.

Kuten Instagram, perustuu Pinterestkin visuaalisuuteen ja kuvien jakamiseen ja niiden ’pinnaamiseen’ omalle seinälle. Täällä sisällöllä luodaan mielikuvia ja tunnelmia ja tarjotaan inspiraatiota ja ideoita sisustamiseen ja kotoiluun. Täällä Finlaysonilla on 1200 seuraajaa.

Kuva: Pinterest.

YouTubessa Finlayson jakaa videomateriaalia, jonka sisältö perustuu lähinnä tiedon jakamiseen. Videoilla kerrotaan mistä kauden malliston kuosit ja ideat ovat lähtöisin, kerrotaan pesuohjeista ja kierrätyksestä ja siitä, miten vanhat materiaalit saavat uuden elämän. Tämä sisältö on niille, jotka kaipaavat visuaalisuuden lisäksi konkreettista näkymää yrityksen toimintatapoihin Suomessa ja maailmalla.  

LinkedInissä Finlaysonilla on oma sivusto, mutta se ei ole aktiivinen. Nähtävästi se ei ole halunnut valjastaa työntekijöitään levittämään yrityksen sanomaa, vaan luottaa siihen, että tehokkaat ja repäisevät mainoskampanjat ja yleisö tekevät sen itsestään. Loistokasta kampanjointia ja kanavien hyödyntämistä!

Lähteet:

Finlayson. Luettavissa: https://www.finlayson.fi/

#sosiaalinen media #some #somekanavat #facebook #twitter #instagram #pinterest #youtube

[satu-toivonen-blog]

Digi 4.3 Verkkokauppa Pohjoismaissa

PostNord julkaisee vuosittain pohjoismaisen verkkokaupan kehitystä kuvaavan raportin, jossa se selvittää kuluttajien ostotapoja- ja mieltymyksiä. Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017 - raportti perustuu kuluttajatutkimuksiin Pohjoismaissa ajalla helmikuu 2016 – tammikuu 2017. Seuraavassa yhteenvetoa raportista suomalaisten verkko-ostamisen näkökulmasta. (Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017, PostNord)

**

Pohjoismaiset kuluttajat ovat tottuneita verkkokaupan käyttäjiä. Suuremmat valikoimat, helppo ostaminen ja edullisemmat hinnat ovat perinteisesti tärkeimmät syyt verkossa ostamiseen. Pohjoismaissa verkko-ostaminen on perustunut myös siihen, että kuluttajat eivät löydä haluamaansa tuotetta lähiympäristönsä kivijalkamyymästä.

Suomi on verkko-ostamisessa sekä mobiililaitteiden käytössä hieman muita Pohjoismaita jäljessä. Esimerkiksi vain joka toinen suomalainen 18–79-vuotias tekee verkko-ostoksia kuukausittain ja vain yksi viidestä ostaa verkosta mobiililaitteella. Tämä on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomalaiset pitävät verkossa ostamisen tärkeimpänä etuna suurta valikoimaa ja edullisempaa hintaa. Kaikki muut Pohjoismaat arvostavat etuna eniten joustavuutta, eli sitä että ostoksia voi tehdä silloin kuin itselle sopii.

Raportin mukaan summa jonka pohjoismaalaiset käyttivät verkkokauppoihin vuonna 2016 on 21,9 miljardia euroa. Tästä suomalaisten osuus oli 3,2 miljardia, ruotsalaisten 8,5, norjalaisten 5,1 ja tanskalaisten 5,1 miljardia euroa.

**

Neljä verkkokaupassa ostetuinta tuoteryhmää Pohjoismaissa eivät juuri eroa toisistaan. Kaikissa maissa eniten ostetaan vaatteita ja kenkiä, mediaa, viihde-elektroniikkaa ja neljänneksi eniten kauneus- ja terveystuotteita. Samojen tuoteryhmien tuotteita tilataan myös ulkomailta.

Koska suomalaiset verkkokaupat eivät ole palveluiltaan samalla tasolla kuin ulkomaalaiset ja koska suomalaiset arvostavat eniten hintaa ja valikoimaa, valikoituvat ulkomaiset verkkokaupat useimmin suomalaisten ostopaikoiksi. Noin puolet suomalaisista verkko-ostoista tehdään ulkoimailta, mikä on eniten kaikista Pohjoismaista.

Suomalaisten neljä suosituinta ostomaata ovat Saksa, Kiina, Iso-Britannia ja Ruotsi. Kiinasta ostaminen on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa, niin Suomessakin. Edullisempien hintojen lisäksi myös rahtikustannukset ovat pysyneet matalalla, ja Kiina onkin pystynyt jopa kasvattamaan vientiään Iso-Britannian kustannuksella vuonna 2016. Muut Pohjoismaat ostavat eniten Iso-Britanniasta ja Kiinasta.

Kuva: Verkosta eniten ostetut tuotteet – Suomi. PostNord. Suomalaiset ja ruotsalaiset kokevat tärkeäksi, että voivat valita eri vaihtoehdoista mieluisen maksutavan. Suomalaisten suosituimmat maksutavat ovat pankki- ja luottokortti ja suoramaksu pankissa. Norjalaiset haluavat maksaa verkossa pankki- tai luottokortilla ja tanskalaiset maksukortilla. Ruotsissa suositaan laskua. Toimitustavan valinnan mahdollisuus on yksi verkkokaupan kilpailueduista. Positiivisen ostokokemuksen kannalta on tärkeää, että kuluttaja voi itse päättää toimitustavan, milloin tavara toimitetaan ja mihin. Suomessa ja Norjassa toimitus valitaan useammin suoraan kotiin, Tanskassa ja Ruotsissa useammin noutopisteisiin.

Pisimmät odotussajat tuotteen toimittamiselle on Suomessa 4,1 päivää ja Norjassa 4,2 päivää. Ajat ovat päivän pidemmät kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Koska Suomessa ja Norjassa tilataan useammin ulkomailta, on tässä varmasti syy pidempään odotusaikaan. Vaikka suomalaiset ostavat pohjoismaalaisista eniten ulkomailta, he myös palauttavat tuotteita eniten. Suuri osa palautettavista ostoksista on muotia ja trendituotteita. Palautusten helppous ja vuorokauden ympäri auki olevat pakettiautomaatit tekevät palauttamisen helpoksi.

**

Asiakkaalle tärkeintä verkkoasioinnissa on ostokokemus kokonaisuutena. Ostokokemukseen vaikuttavat kaikki ostopolun vaiheet alkaen tiedon hausta ja sen löytämisestä, päätyen maksamiseen ja tavaran toimitukseen.

Ostamisen helppous, laaja valikoima, tuotekuvausten laatu, valintamahdollisuudet maksutavan ja toimituksen suhteen, ilmainen palautus- ja vaihto-oikeus kuuluvat jo lähtökohtaisesti hyvään ostokokemukseen ja palveluun. Samoin maksamisen luotettavuus ja turvallisuus.

Verkkokaupan on tulevaisuudessa oltava myös nopeampaa, henkilökohtaisempaa ja älykkäämpää. Näistä kaikista tekijöistä syntyy räätälöity ostokokemus.

Lähteet:

Postnord. Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017. Luettavissa: https://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf.

#verkkokauppa #ostokokemus

[satu-toivonen-blog]

Digi 4.2 Tulevaisuuden maksutavat

Suomen Pankin 2014 perustama Maksuneuvosto pohtii tulevaisuuden maksamisen haasteita. Maksuneuvoston toteuttama e-kirjanen Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin on selvitys 2020- luvun maksamisesta. Kirjoittajat tulevat maksamisen eri sidosryhmistä ja ovat maksupalveluiden käyttäjiä, palveluntarjoajia ja viranomaisia. Seuraavassa koottuna yhteenveto kirjoittajien esiin nostamista teemoista (Suomen Pankki 2016).

Maksamisen kokemus muuttuu

Maksaminen on murroksessa ja sitä vahvistavat kiihtyvä teknologian kehitys ja kustannusten laskeminen. Uusien sovellusten ja järjestelmien myötä me emme enää maksa, vaan maksaminen siirtyy taustalle ja integroituu ostoprosessiin. Maksamisen kuluttajakokemus muuttuu.

Kuva: Pixapay.

Uudet teknologiat yhdistävät palveluita

Miten maksamme, ratkeaa pitkälti sen perusteella, mitkä maksutavat soveltuvat parhaiten digitaalisiin palveluihin. Fyysisen kortin käyttö maksuvälineenä on edelleen kasvussa ja säilynee vielä pitkään. Vuoteen 2020 mennessä osa kortin käytöstä voi korvautua esimerkiksi tilisiirron käyttöönotolla ostosten maksamisessa. Tilisiirtoihin perustuvia digitaalisia maksutapoja on alettu kehittämään viime aikoina voimakkaasti (erityisesti henkilöltä henkilölle (ns. P2P) -maksut). Maksupalvelujen kehitys keskittyy tällä hetkellä erityisesti kansainvälistymiseen, innovatiivisuuteen, mobiiliuuteen, palvelujen ketjuuntumiseen ja integraatioon. Myös reaaliaikaisuuden vaatimus haastaa perinteisiä maksupalveluita ja infrastruktuuriratkaisuja.

Avoin arkkitehtuuri palveluiden toteuttamisessa mahdollistaa niiden hyödyntämisen tehokkaasti ristiin ja tulevaisuudessa juuri avoimeen arkkitehtuuriin perustuva biometriikka voi mahdollistaa tunnistautumisen ilman mitään fyysistä tunnistetta. Pian maksutunnisteena voivat toimia kasvot ja muut biologiset tunnisteet.

Lohkoketju ja tekoäly mahdollistavat älykkään sopimustenhallinnan, tapahtumien käsittelyn sekä uusien toimijoiden nopean pääsyn markkinoille.

Digisukupolvet ja Fintech-yritykset – kysyntä ja tarjonta kohtaavat Digitaalisten tekniikoiden yleistyminen antaa kuluttajillle ennenäkemättömän vallan. Keskeisessä roolissa ovat digitaalisten kuluttajien kasvava sukupolvi. Brändit menettävät merkityksensä ja omaan elämäntyyliin parhaiten sopivia ratkaisuja suositaan.

Fintech- yhtiöiden tarkoin kohdennetut palvelut ja uudet toimintamallit muuttavat finanssialaa. Maksaminen pirstaloituu edelleen ja maksutapojen ja välineiden kirjo monipuolistuu. Maksupalveluiden tarjoaja on jatkossa yhä useammin joku muu kuin pankki.

Kuva: investopedia.com

Sääntely edistää innovointia

Sääntelyllä pyritään turvaamaan maksupalvelujen käyttämistä ja edistämään kilpailua, ei estämään innovatiivista toimintaa.

Innovatiivisten palveluiden kehittäjät saattavat hyödyntää puuttuvaa tai vaillinaista sääntelyä, jolloin toimintaan ei mahdollisesti tarvita lupaa (esim. overlay-palvelut, digitaaliset valuutat, pikaluottoihin yhdistetyt maksupalvelut, joukkorahoitus, vertaislainat). Valvonnan kannalta tällaiset harmaalla alueella toimivat palvelut ovat suuri haaste.

Arvioidaan, että 2020-luvulla sääntelyn painopiste siirtyy kohti innovointia tukevia ratkaisuja. Sääntelyn siirtyminen innovointia tukevaksi nopeuttaa maksupalvelujen kehitystä saumattomaksi, vaivattomaksi ja täysin huomaamattomaksi.

Kilpailun esteitä halutaan purkaa, jotta uusille toimijoille syntyy elintilaa ja mahdollisuuksia luoda kuluttajia ja markkinoita hyödyttäviä maksupalveluita ja sovelluksia. Finanssialan toiveissa on, että sääntely on kaikille tasapuolista.

Talouden hallinnan merkitys kasvaa

Maksamisen siirtyessä taustalle, rahan käyttö ja oman talouden hallinta muuttuu abstraktimmaksi.

Taloudenhallinnan sovelluksista tulee uusi kilpailualue. Positiivinen luottorekisteri luodaan ja se toimii suojana sekä kuluttajille että uusille rahoitusmuodoille ja -toimijoille.

**

Tulevaisuuden maksaminen on älykkäiden ratkaisujen ansiosta helppoa ja huomaamatonta ja se sopeutuu ihmisen elämäntilanteisiin. Uudenlaisten maksutapojen käyttöönoton edellytyksiä ovat käytön helppouden lisäksi turvallisuus ja luottamus maksutapaan.

Turvallisuus on kaikkea sitä, mitä tarvitaan, jotta asiakas voi luottaa maksutapaan, ymmärtää sen toiminnot ja riskit sekä kykenee hallinnoimaan sitä. Turvallisuuteen liittyvät myös kysymykset maksajan henkilökohtaisista tiedoista ja niiden hallinnasta sekä tekniikan turvallisuus.

Tulevaisuuden maksutapojen tulee olla turvallisia. Turvallisuuden reunaehtojen toteutuessa uudet maksutavat voivat aidosti hyödyttää yhteiskuntaa.

Lähteet:

LinkedIn. Digitalization in Financial Services - Time to Re-examine facts and adjust the course. Luettavissa: https://www.linkedin.com/pulse/digitalization-financial-services-time-re-examine-facts-kuruvilla/.

Pixapay. Luettavissa: https://pixabay.com/.

Suomen Pankki. Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Luettu: www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf.

#tulevaisuuden maksutavat #maksamisen kokemus #digitaaliset palvelut #reaaliaikainen maksaminen #fintech #turvallisuus

[satu-toivonen-blog]

Digi 3.4 Hakukoneoptimointi (SEO)

Verkkosuunnittelun ja hakukoneoptimoinnin yksi tärkeimmistä tavoitteista on Googlen hakutuloksissa näkyminen. Tässä 10 kohdan opas kuinka optimoida yrityksen verkkosivujen näkyvyys. Vinkit on koottu Googlen Hakukoneoptimoinnin aloitusoppaasta (Google).

Kuva: Google. Hakukoneoptimoinnin aloitusopas.

1.     Yksilöllinen sivujen otsikointi ja title- tunniste Otsikkotiedot näkyvät hakutuloksissa yleensä ensimmäisenä, siksi on tärkeää, että ne ovat merkitty title- tunnisteella. Yrityksen etusivun tunnisteessa kannattaa näkyä muun muassa yrityksen nimi, päätuote ja sijainti. Yksilöllinen title- tunniste on hyvä laatia jokaiselle yrityksen sivulle.

Käytä tehokkaita, lyhyitä ja tarkasti kuvailevia tunnisteita

2.     Tiivistelmä sivun sisällöstä – ’discription’- kenttä Discription- sisällönkuvauskenttä on parin lauseen mittainen tiivistelmä sivun sisällöstä. Google saattaa käyttää laadittua sisällönkuvausta katkelmana hakutulokseen, jos se vastaa haettavaa hakulauseketta. Katkelman sanat näytetään haussa lihavoituna.

Käytä jokaiselle sivulle yksilöllisiä kuvauksia ja huomioi, että kuvaus vastaa koko sivun sisältöä.

3.     Helppolukuinen URL- osoite URL-  osoitteessa kannattaa käyttää osuvasti sisältöä kuvaavia ja helposti luettavia sanoja. Se ei saa olla liian pitkä tai monimutkainen. Myös URL- osoitteet näkyvät hakutuloksissa ja myös lihavoituna, mikäli ne ovat osa käyttäjän hakulauseketta.

Luo yksinkertainen hakemistorakenne ja jos mahdollista, anna sivuille vain yksi URL- osoite. Jos huomaat, että samaa sisältöä käytetään useilla eri URL- osoitteilla, voi avuksi käyttää 301-uudelleenohjausta tai ensisijaisia URL-osoitteita ja erikseen määrittää haluttu ensisijainen verkkotunnus.

4.     Navigointi ja sen parantaminen Navigoinnin avulla käyttäjät löytävät nopeasti etsimänsä sisällön, mutta myös hakukoneille on tärkeää ymmärtää missä osassa sivustoa etsitty sivu on. Yksinkertainen ja helppokäyttöinen navigointi vaikuttaa positiivisesti käyttäjäkokemukseen.

Laadi ja lisää verkkosivustoosi kaksi sivustokarttaa; käyttäjille HTML-sivustokarttasivu ja hakukoneille XML-sivustokarttatiedosto. Suunnittele navigointi, lisää helppokäyttöisyyttä linkkipolkujen avulla ja salli URL- osoitteissa osien poisto. Luo rikkinäisten linkkien tai kirjoitusvirheiden varalle 404- sivu, joka ohjaa käyttäjät takaisin toimivalle sivulle.

5.     Laadukas sisältö ja palvelut Verkkosivuilla on oltava laadukasta, kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä. Hyvää sisältöä ovat muun muassa erilaiset blogit, sosiaalisen median palvelut tai keskusteluryhmät.

Pidä huoli siitä, että teksti on helposti luettavaa ja selkeää. Ennakoi hakutottumuseroja ja käytä sisällössä laajasti erilaisia avainsanoja. Googlen AdWords- työkalua voi käyttää apuna uusien avainsanamuunnelmien löytämiseen. Järjestele sisältösi aiheen mukaan. Pidä huoli siitä, että sisältö pysyy tuoreena ja yksilöllisenä. Luo sisältöä käyttäjillesi, ei hakukoneille, mutta varmista, että se on hakukoneiden käytettävissä.

Kuva: Google. Hakukoneoptimoinnin aloitusopas.

6.    Optimoi kuvien käyttö

Kuville voi lisätä omat tiedostonimensä ja ’alt’- määritteensä. Tämä antaa lisäinfoa etenkin niille käyttäjille, joiden selain ei tue kuvia tai niille jotka käyttävät ruudunlukijaa. Se auttaa myös kuvahakuprojekteja, kuten Google- kuvahakua ymmärtämään kuvia paremmin. Kuvat kannattaa tallentaa samaan hakemistoon.

Käytä kuvailevia tiedostonimiä ja ’alt’- tekstiä. Lisää ’alt’- teksti myös kun lisäät linkkejä kuviin. Lähetä Googlelle kuvasivustokartta kuvistasi.

7.     Otsikkotunnisteet Otsikkotunnisteita käytetään esittämään sivujen rakenne ja niillä herätetään käyttäjän huomio. Otsikkotunnisteita on kuutta eri kokoa. Kun niitä käytetään hierarkisen sisällön rakenteen luomiseen, erottuvat eri otsikkokoot selkeästi ja helpottavat käyttäjiä navigoinnissa.

Mieti miten käyttäisit otsikkotunnisteita mahdollisimman osuvasti ja kuitenkin harkiten. Käytä niitä vain silloin kun se on järkevää.

8.     Indeksointirobottien ohjaus Jos haluat rajoittaa hakukoneita lukemasta ja indeksoimasta tiettyjä osia sisällöstäsi, luo Googlen robots.txt-generaattori- työkalun avulla ’Robots.txt’- tiedosto. Se kertoo hakukoneille, saavatko ne lukea sivustosi osia. Muita tapoja estää sisällön näkyminen hakutuloksissa on lisätä “NOINDEX”-merkintä robots-sisällönkuvauskenttään, salasanasuojata hakemistoja .htaccess:in avulla tai poistaa jo indeksoitu sisältö Googlen Verkkovastaavan työkalujen avulla.

Kommenttiroskapostin määrää voidaan rajoittaa lisäämällä “nofollow”-määrite. Määritteen avulla estetään käyttäjien kommenttien linkkien seuraaminen. 

9.     Hakukoneoptimointi mobiililaitteille

Määritä mobiilisivustojen asetukset niin, että ne voidaan indeksoida oikein

Varmista, että Google indeksoi mobiilisivustosi lähettämällä Googlelle mobiilisivustokartta

Anna käyttöoikeudet kaikille user-agentin ’Googlebot-Mobile’ sisältäville agenteille.

Varmista, että Google voi tunnistaa mobiili-URL-osoitteesi. Tarkista, että mobiili-URL-osoitteesi DTD-määritys on mobiililaitteille soveltuvassa muodossa, kuten  XHTML Mobile tai Compact  HTML.

Uudelleenohjaa mobiililaitteiden käyttäjät oikeaan mobiili- URL-osoitteeseen

10.  Mainostaminen ja analysointi Verkkosivuston ja sen uuden sisällön tehokas mainostaminen on tärkeää. Sivuston maineen kasvattamiseksi ota haltuun blogien välityksellä tiedottaminen ja kasvata tuntemusta verkossa (Lisää yrityksen tiedot Google Places- palveluun (Google Maps)). Muista myös offline-mainonta.

Hyödynnä sosiaalista mediaa

Ole yhteydessä muihin saman aihepiirin yhteisöihin

Ota käyttöön ilmaiset Googlen Verkkovastaavan työkalut

Lähteet:

Google. Hakukoneoptimoinnin aloitusopas. Luettu: https://static.googleusercontent.com/media/www.google.fi/fi/fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf.

#hakukoneoptimointi #seo #google #mobiili

[satu-toivonen-blog]

Digi 3.3 Verkkosivuston ominaisuudet

Kuva. Entrepreneur.com.

Verkkosivustojen jatkuva kehittäminen ja ylläpito on pienellekin yritykselle tärkeää. Toimeksijantajana opintoprojektissamme olevan startup-yrityksen kotisivut ovat tällä hetkellä melko pelkistetyt, eikä syvälllistä tietoa toiminnallisuuksista vielä ole. Yrityksen olisi tärkeää saada kiinnostavaa sisältöä verkkosivuilleen. Uusien mobiilitoiminnallisuuksien ja palvelujen myötä uutta sisältöä varmasti tulee tulevaisuudessa.

Seuraavassa muutamia kehitysehdotuksia tulevia verkkosivujen päivityksiä silmällä pitäen. Ehdotukset on poimittu Entrepreneur.com- sivuston artikkelista (Entrepreneur.com 2017).

1.     Perustiedot kuntoon! Tällä hetkellä riittävät yhteystiedot, fyysinen sijainti ja aukioloajat puuttuvat. Vaikkakin kyseessä on verkossa toimiva yritys ja tuote jota tarjotaan on mobiilissa, pitäisi riittävät perustiedot silti löytyä jo sivujen yläreunasta, näkyvältä paikalta. Lisäksi olisi hienoa, jos joku johdosta voisi toimia yrityksen ’äänitorvena’ ja antaa sille kasvot. Geneerinen ’[email protected]’ ja yksi kännykkänumero ja ’Tuula’, Mirja’ ja ’Tuija’ ei anna riittävän lähestyttävää ja luotettavaa kuvaa. ’[email protected]’ sähköpostimuoto on mielestäni aina väärä valinta. Tämä on tietysti makukysymys ja on tässä tapauksessa varmasti pohdittu ja perusteltu.

2.     Perustiedot liiketoiminnasta ja hakutoiminto Tiivistelmä liiketoimintamallista olisi myös hyvä liittää jo yhteystietojen yhteyteen. Myös hakutoiminto olisi syytä lisätä näkyvälle paikalle, ylimpään navigointipalkkiin.

3.     Tärkeimmät palvelut ja toiminnallisuudet Tärkeimmistä appin palveluista ja toiminnallisuuksista kannattaisi kertoa jo verkkosivujen alkupuolella heti yhteys- ja sijaintitietojen jälkeen. Tässä yhteydessä voisi kertoa myös mitä kautta palvelun saa käyttöönsä. Myös hintatiedoista ja mahdollisista käyttäjätukipalveluista (ajat/hinnat) kertomista voisi harkita. Toiminnallisuuksista kerrottaessa voisi mukaan liittää kuvakaappauksia mobiilista sekä muuta kuvalllista materiaalia, joka havainnollistaa palvelua.

Tällä hetkellä yritys kertoo tarkemmin tuotteestaan vain Tietosuojaselosteessa ja Käyttöehdoissa. Dokumentit ovat melko hankalasti löydettävissä verkkosivujen alareunassa, eikä palvelun sisällön kuvausta noista dokumenteista löydy.

4.     Jaettavaa sisältöä Teemaan sopivaa jaettavaa sisältöä voisi julkaista blogin tai newsletterin muodossa. Vakiobloggaajia voisi olla alussa kaksi. Toinen alan asiantuntija (opettaja, kasvattaja, viranomainen, poliitikko) ja toinen tunnettu suomalainen, joka bloggaisi vanhemmuudesta, kommunikoinnista ja digistä ja mobiilista. Blogeissa olisi hyvä olla sosiaalisen median jakotoiminnot, jotta ne olisi helppo jakaa ja niitä tulisi myös voida kommentoida. Nykyisiltä verkkosivulta löytyy Uutiset-osio, mutta uutisia ei voi jakaa tai kommentoida.

5.     SEO Kun verkkosivujen sisältö on valmis, on syytä huolehtia hakukoneoptimoinnista. Oleellista on optimoida sivustot oikeille hakusanoille ja lähettää sivustokartta Googlelle ja muille hakukoneille. Hakukoneoptimoinnissa kannattaa hyödyntää myös title ja meta description – mahdollisuudet, jotka molemmat näkyvät hakutulossivulla. Paremman löydettävyyden kannalta automaattisesti päivittyvä xml-sivukartta ja hakukone- ja käyttäjäystävälliset URL-osoitteet kannattaa myös muistaa.

Ja huomioksi: Hakukoneoptimointi ja sen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa testausta, koska hakukonealgoritmit muuttuvat jatkuvasti.

Lähteet:

2017 Entrepreneur Media. 50 Must-Have Features for Small-Business Websites (Infographic). Luettavissa: www.entrepreneur.com/article/273375

©TinyApp. Luettavissa: tinyapp.biz

#verkkosivut #sisältö #SEO #hakukoneoptimointi

[satu-toivonen-blog]

Digi 3.2 Verkkopalveluiden ominaisuudet

Verkkopalveluiden toimivuutta voidaan tarkastella toiminnallisuuden, käytettävyyden ja sisällön näkökulmasta. Verkkopalveluiden hyvä toiminnallisuus auttaa asiakasta löytämään etsimänsä, käytettävyydellä on olennainen merkitys käyttäjäkokemukseen (UX) ja oikea sisältö on se, joka saa käyttäjän kiinnostumaan, ottamaan yhteyttä ja lopulta ostamaan.

Toiminnallisuus Verkkosivujen toiminnallisuudet määräytyvät sivujen käyttötarkoituksen ja tavoitteiden mukaan. Toiminnallisuuksien tavoitteita voivat olla esimerkiksi:

Potentiaalisten asiakkaiden saavuttaminen

Mainostajien saavuttaminen

Asiakasrekisterin kerääminen

Myynnin ja markkinointiviestinnän tukeminen (Tieke.)

IS.fi  ja Tivi.fi ovat molemmat olleet TNS Metrixin viikoittain julkaistavalla Suomen web- sivustojen suosituimmuuslistalla pitkään. Ilta-Sanomat on pitänyt ykköspaikkaa jo kauan ja on kirkkaasti Suomen suosituin verkkopalvelu. Tivi.fi sijoittuu viikosta toiseen sijoille 30 – 50, hyvin sekin. (TNS Metrix.)

Kuva: TNS Metrix 2017.

Tivin sivuilta löytyvät yleisimmät toiminnallisuudet: responsiivinen sivuston toteutus, hakutoiminto, sosiaalisen median jakotoiminnot, uutisvinkki- ja palautelomake ja mahdollisuus tilata Tivi-lehti tai uutiskirje. Kaikki toiminnot ja sisällöt ovat kaikkien nähtävissä ilman sisäänkirjautumista tai käyttäjätilin luomista.

IS.fi sisältää paljon eri toiminnallisuuksia. Edellä mainittujen lisäksi löytyy sääpalvelu, ISTV, digilehtien lukeminen (käyttäjätunnuksien takana) ja paljon muita räätälöityjä toiminnallisuuksia, myös yhteistyössä muiden Sanoma- konserniin kuuluvien medioiden ja palvelujen kanssa. IS.fi:llä on myös maksullinen urheiluun keskittyvä lisäpalvelu IS Extra, joka vaatii käyttäjätunnuksen luomisen ja kirjautumisen.

Käytettävyys Verkkopalvelujen käytettävyydessä arvioidaan sitä, kuinka tarkoituksenmukaista, helppoa ja miellyttävää verkkosivujen käyttäminen on.  

Käytettävyyden arviointi voidaan jakaa Jacob Nielsenin (1957) mukaan viiteen osatekijään:

Opittavuus - Kuinka helposti ensikäyttäjä onnistuu tavoitteessaan

Tehokkuus – Kuinka nopeasti ja tehokkaasti käyttäjä voi tehdä asioita, kun käyttö on opittu

Muistettavuus – Kuinka kauan menee, että käyttäjä saavuttaa aikaisemman käyttötehokkuuden käyttötauon jälkeen

Virheiden vähyys – Kuinka paljon käyttäjät tekevät virheitä, kuinka vakavia ne ovat ja kuinka nopeasti niistä toivutaan

 Subjektiivinen miellyttävyys -  Kuinka miellyttävää järjestelmää on käyttää (Anders Innovations 2017.)

Myös käyttäjäkokemus (UX, User eXperience) ja saavutettavuus ovat osa käytettävyyden määrittelyä. Julkisen hallinnon verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta on säädetty jopa EU- tasolla, Saavutettavuusdirektiivillä. Direktiivi astui voimaan 22.12.2016. Sen kansalliset toimeenpanopäätökset tulee olla valmiina  23.9.2018 mennessä. 

**

Sekä IS:n sekä Tivin sivustot ovat molemmat käyttäjäystävällisiä. IS.fi jopa yllättävänkin käyttäjäystävällinen huomioiden sen sisältömäärän. Tivin verkkosivut ovat selkeät. Kaikki toiminnot näkyvät yhdellä silmäyksellä ja navigointi sivustolla on helppoa ja nopeaa. Haku toimii ja sosiaalisen median jakotoiminnot ovat selkeästi ja siististi esillä. Vilkkuvia mainoksia ei juurikaan näy. Se lisääkin huimasti käyttäjäkokemuksen mukavuutta.

Ilta-sanomien käyttäjäkokemus jää kauas Tivi:n vastaavasta. Suurin syy ovat mainokset. Mainosten, huutomerkkien ja jättiläisotsikoiden määrä luo rauhattoman ja hermostuneen kuvan ja vaikuttaa negatiivisesti käyttäjäkokemukseen. Ilmettä hallitsevat suuret kuvat ja suuret otsikot. Kaipaisin enemmän visuaalista harmoniaa ja tekstiä ylipäätään. Sivut kyllä latautuvat nopeasti, navigointi on helppoa ja kaikki tarvittavat toiminnot löytyvät nopeasti, mutta yleisilme on turha. Sekin vaikuttaa.

Kuva: is.fi

Kuva: tivi.fi.

Sisällöt Verkkopalvelun sisällön olisi syytä olla sen palvelun tavoitteiden ja käyttötarpeiden kannalta kattavaa, oikeaa, ajantasaista ja luotettavaa.

IS.fi ja Tivi.fi poikkeavat sisällöiltään ensisijaisesti sen määrässä.

Tivin sisältö koostuu pääosin uutisista, blogeista ja kumppaniblogeista. Palvelusta löytyy myös kumppanisisältö- osio, jossa kaupallinen kumppani jakaa uutisia ja sisältöä omasta liiketoiminnastaan. Tivin kautta pääsee käsiksi myös Alma Median Summa- palvelun, joka tosin vaatiin rekisteröitymisen ja on ilmaisen tutustumisjakson jälkeen maksullinen. Tivi.fi tarjoaa asiapitoista, johdonmukaista ja laadukasta sisältöä tietotekniikan ja liiketoiminnan ympäriltä.

Ilta-Sanomienkin sisältö koostuu pääasiassa uutisista, mutta lisäksi löytyy pelejä, testejä, sarjakuvaa, säätietoja ja TV- sisältöä, muiden muassa. Sisältöä on siis paljon ja se on selkeästi kepeämpää ja viihteellisemää kuin Tivillä. Varmasti tarkkaan suunniteltua palvelua tavoitteiden ja käyttötarpeiden mukaan.

Ja sen suosio TNS Metrix -palvelussa viittaa siihen, että tällä tiellä kannattaa jatkaa.

**

Tämän opintoprojektin asiakasyrityksen verkkopalvelun toiminnallisuudet, käytettävyys ja sisältö riippuvat tietysti siitä mihin suuntaan yritys näkee itsensä olevan matkalla tulevaisuudessa. Tällä hetkellä verkkosisältö on vielä riisuttua, mutta koska tarkoitus on laajentaa palveluja, tulee se varmasti kasvamaan.

Lisätoiminnallisuuksia varmasti tullaan tarjoamaan rekisteröityneille käyttäjille. Ulkopuolisille, satunnaisille surffaajille on tärkeintä positiivinen käyttäjäkokemus ja se, että etsitty tieto löytyy. Hyvää olisi se, ettei verkkopalvelu täyttyisi vilkkuvista mainoksista ja huutomerkeistä, vaan ulkoasu pidettäisiin selkeänä ja pirteänä. Hakutoiminto ja yhteystiedot henkilökunnalle olisi hyvä lisä verkkosivuille.

Ehkä asiakasyrityksen kannattaisi julkaista verkkosivuillaan jotain sosiaaliseen mediaan helposti jaettavaa sisältöä. Asiakasreferenssejä, varhaiskasvatukseen ja oppimiseen liittyviä uutisia, ilmaisia minipelejä/testejä, joilla aikuiset voisivat testata itseään ja omaa oppimistaan tai oivallyskykyään.

Lähteet:

Anders Innovations 2017. Mitä on käytettävyys? Luettavissa: www.andersinnovations.com/fi/blogi/kaytettavyys-verkkokaupassa.

Ilta-Sanomat. Luettavissa: www.is.fi/

Tieke. Www-sivujen tarkoitus ja tavoitteet. Luettavissa: www.tieke.fi/display/julkaisut/Www-sivujen+tarkoitus+ja+tavoitteet.

Tivi. Luettavissa: www.tivi.fi/.

TNS Metrix. Suomen web-sivustojen viikkoluvut. Luettavissa: http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/.

Valtiovarainministeriö. Saavutettavuusdirektiivi. Luettavissa: http://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

#verkkopalvelut #toiminnallisuus #käytettävyys #sisällöt #käyttäjäkokemus #saavutettavuus #UX #User eXperience

[satu-toivonen-blog]

Digi 3.1 Digitaalinen palvelukokemus

DNA:n alkuvuodesta 2016 tilaama tutkimus suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja digitaalisesta palvelukokemuksesta selvittää mitä digitaalisia palveluja suomalaiset käyttävät ja miten he kokevat digitaaliset palvelukokemukset. Vastaajien kokonaismäärä oli 1036 ja he olivat 15-74 vuotiaita suomalaisia. Tulokset on raportissa painotettu koko Suomen väestöä edustavaksi. LinkedIn Corporation © 2017.

Digitaalinen asiointi

Suosituimmat digitaaliset palvelut ovat pankki- ja vakuutuspalvelut, terveyspalveluiden ajanvaraus, operaattoreiden asiointipalvelut, nettihuutokaupat/kirppikset ja vaateostokset verkkokaupassa. Selkeästi suosituin näistä on pankkipalveluiden käyttö.

88% suomalaisista on hoitanut joskus pankkiasioita pankin itsepalvelussa, verkossa tai mobiilissa

66% suomalaista on varannut verkossa ajan lääkäripalveluihin

64% on hoitanut teleoperaattoriasioita operaattoreiden itsepalvelussa tai mobiilissa

62% on käyttänyt nettikirppareita/huutokauppoja tai ostanut vaatteita tai kenkiä verkkokaupasta

Vähiten digitaalisia palveluja käytetään ruokaostosten tekemiseen (7%), digitaaliseen terveysneuvontaan (9%) ja online- liikuntapalveluihin (10%).

Vastausten mukaan nuoret 15-24- vuotiaat ovat innokkaimpia uusien digitaalisten palvelujen käyttöönottajia. 15 – 35 vuotiaat kaipaavat eniten nykyistä enemmän palveluja verkkoon. He haluavat parempia itsepalvelumahdollisuuksia ja heidän mielestään yritysten pitäisi tuoda nykyistä vahvemmin palveluitaan verkkoon.

Sukupuolten välillä suurimmat erot ovat lääkäripalveluiden ajanvarauksessa ja vaatteiden verkkokaupassa. Näitä naiset käyttävät selvästi miehiä enemmän. Miehet puolestaan hoitavat teleoperaattori- ja vakuutusasioita digitaalisesti enemmäin kuin naiset. 

Vastauksista käy myös ilmi, että lähes kaikki ikäryhmät haluavat edelleen asioida myös kivijalkamyymälöissä. Asiantuntijan henkilökohtainen kohtaaminen koetaan tarpeelliseksi, etenkin jos kyse on monimutkaisemmasta tai kalliimmasta hankinnasta.  Kaikki ryhmät pitävät monipuolista asiointimahdollisuutta eri kanavissa tärkeänä.

Digitaalisen asioinnin asiakaskokemus

Tutkimuksen mukaan parhaimmat digitaaliset asiakaskokemukset tulevat nettihuutokaupoista/nettikirppiksistä (79% käyttäjistä tyytyväisiä) ja Facebook- kirpputorilta (75%). Lähes puolet (46%) nettihuutokaupoissa asioineista vastaajista piti juuri palvelun digitaalisuutta asiakaskokemuksen positiivisena puolena.

Myös vaatteita ja kenkiä sekä kodin elektroniikkaa verkkokaupoista ostaneet vastaajat ovat suurimmaksi osaksi tyytyväisia digitaaliseen asiakaskokemukseen (71% ja 73%).

Huonoimmaksi digitaaliseksi asiointikokemukseksi on koettu teleoperaattoreiden itsepalvelukanavat (asioinnissa sekä ostotapahtumassa) ja digitaalisen terveysneuvonnan/lääkärin ja/tai digitaalisen ravintoterapeutin palvelut.

Naisten kokemukset digitaalisessa asioinnissa ovat yleisesti positiivisempia kuin miesten.

Kuva: DNA. Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016.

Tulevaisuus ja digitaalisten palvelujen suunta

Vastaajat uskovat oman digitaalisen asioinnin lisääntyvän tulevaisuudessa eniten pankki- ja vakuutusasioiden hoidossa, teleoperaattoreiden palveluiden käytössä sekä yritysten tarjoamien chat- asiakaspalveluiden käytössä.

Lisää digitaalisia palveluita toivotaan erityisesti terveydenhuoltoon ja lääkäripalveluihin. Myös nykyisten, jo olemassaolevien digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja parantamiseen tulisi vastausten mukaan panostaa.

Perinteisesti hoidettavien asioiden listalla ovat suurimpina erilaiset asiantuntijapalvelut ja kalliimmat hankinnat: esimerkiksi auto, elektroniikka sekä asuntoon liittyvät hankinnat ja palvelut.

Naiset näkevät oman verkkoasiointinsa lisääntyvän tulevaisuudessa monella alueella miehiä enemmän. Esimerkiksi vaatteiden hankinta, nettikirppikset, yritysten chat- palvelut tai digitaalisen personal trainerin ja/tai ravintoterapeutin käyttö ovat heillä naisten oman arvion mukaan kasvamassa.

Lopuksi

Tuloksissa ei nouse esiin mitään kovin yllättävää, joitakin ristiriitaisuuksia kylläkin.

Samaan aikaan kun 35% vastaajista uskoo oman digitaalisen pankkiasioinnin lisääntyvän, ovat samaiset pankki- ja vakuutusasiat niitä, joita halutaan edelleen hoitaa perinteiseen tapaan konttorissa tai puhelimitse.

Ristiriitaista on myös, että suuri osa vastaajajoukosta pitää nykyistä digitaalista palvelutasoa riittävänä, eivätkä kaipaa mitään palveluita lisää ja samalla tulokset näyttävät, että monilla palvelujen alueilla digitaalinen asiointi tulee kasvamaan ja lisää digitaalisia palveluja kaivataan.

Ehkäpä tuloksissa oli yllättävää kuitenkin nettihuutokauppojen/kirpputorien positiiviset asiakaskokemukset. Suomalaiset ovat halukkaita käyttämään verkkokauppoja ja asiointi niissä koetaan suurimmaksi osaksi positiivisena juuri digitaalisuutensa takia.

Fonectan Markkinointi.NYT – verkkomarkkinoinnin oppaan mukaan yrityksistä vain 16% on verkkokauppa.

Olisiko nyt sen digiloikan aika.

Kuva: Fonecta. Markkinointi NYT. Opas verkkomarkkinoinnista.

(Tutkimuksen tulokset olivat hiukan huolimattomasti ja epäselvästi esitetty ja kysymysten asettelussa olisi ollut toivomisen varaa. Lisäksi osa tuloksista oli ristiriitaisia keskenään. Ehkäpä materiaalista olisi mahdollista saada enemmän irti, jos olisi kuullut myös mahdollisen suullisen esityksen.)

Lähteet:

Fonecta. Markkinointi NYT. Opas verkkomarkkinoinnista.

LinkedIn Corporation © 2017. Suomalaisten digitaalinen asiointi ja asiakaskokemus. Luettavissa: www.slideshare.net/dna_fi/suomalaisten-digitaalinen-asiointi-ja-asiakaskokemus.

#digitalisaatio #digitaaliset palvelukokemukset #digitaalinen asiointi #digitaaliset asiakaskokemukset #digiloikka

[satu-toivonen-blog]

Digi 2.5 – Asiakasyrityksen verkkomarkkinointi

Digitaalinen liiketoiminta ja Innovointiosaaminen- opintojaksoon liittyvässä asiakasprojektissa saimme toimeksiannossa asiakasyritykseltä (TinyApp) tehtäväksi ideoida lisäominaisuuksia mobiilisovellukseen. Kyseessä on mobiilityökalu, joka on tarkoitettu päiväkotiopettajille ja lasten vanhemmille varhaiskasvatuksen tueksi ja seurantaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelen asiakasyrityksen verkkomarkkinoinnin mahdollisuuksia.

Yritys verkossa -  Miksi toimivat kotisivut? Kun suomalaisista 15-55- vuotiaista 97% käyttää sosiaalista mediaa ja 76% suomalaiselle ensisijainen tiedonlähde ovat yrityksen kotisivut, on ensiarvoisen tärkeää pitää kotisivut kunnossa ja tiedot ajan tasalla. Asiakasyrityksen potentiaaliset asiakkaat ja kilpailijat ovat jo verkossa ja koska kyse on mobiilissa olevasta tuotteesta, on selvää, että verkossa näkyminen ja mainostaminen täytyy olla suunniteltua ja kotisivujen toimivat ja informatiiviset.

Vaikka ko. mobiilisovelluksen käytöstä ei tällä hetkellä maksakaan vanhemmat, vaan päiväkoti, on sen tärkein kohderyhmä myynnin kasvattamisen kannalta silti päiväkotilasten vanhemmat. Päiväkodeille on tärkeää tuottaa lisäarvoa vanhemmille, joten vanhempien huomioiminen ja heidän tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen on mainonnassakin olennaista.

Kuvat yllä: TinyApp.biz. Asiakasyritys ei valttämättä tarvitse yksittäisten vierailijoiden yhteystietoja, vaan tärkeintä on saada levitettyä positiivista sanomaa ja positiivisia käyttäjäkokemuksia ja suosituksia. Myös erilaiset sertifikaatit ja huomiot tai palkinnot lisäävät positiivista mielikuvaa ja luotettavuutta. Ja koska kyseessä ovat lapset ja varhaiskasvatus, on hyvä, että myös mukana olevat yhteistyökumppanit ovat tunnettuja ja luotettavia tahoja.

Tavoitteena asiakasyrityksen kotisivuilla kannattaisi olla bränditietoisuuden lisääminen ja some- seuraajien ja positiivisten mainintojen määrän kasvattaminen. Tärkeintä olisi saada viidakkorumpu käyntiin ja paljon seuraajia. Siksi kotisivujen vierailijoita ja heidän käyttäytymistä olisi hyvä mitata ja analysoida verkkomarkkinointia varten.

Lisää kauppaa verkosta – Tuotteen vahvuudet ja markkinointi Asiakasyrityksen vahvuus on mobiillissa. Se on omien sanojensa mukaan ainoa täysin mobiilissa toimiva vastaava sovellus. Se ottaa vahvasti huomioon uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja tuo päiväkodin pedagogisen toiminnan näkyväksi vanhemmille.

Kilpailijoita on, mutta ne ovat selain- ja tablettikäyttöisiä, eivätkä ota samalla tavalla huomioon pedagogista näkökulmaa.

Asiakasyrityksen liiketoiminta on siten sesonkiluonteista, että kesäkaudet ovat lomakausien takia matalasesonkia kun päiväkodit ovat kiinni. Asiakasyrityksellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa sesonkeihin sovelluksen sisällöllä. Se voisi ajoittaa kesäkauteen lapsille sopivia peli- tai harjoitusjulkaisuja, joita voisi pelata kesälomilla, sadepäivinä tai vaikka pitkillä automatkoilla ajanvietteenä. Tämä pitäisi huolen siitä, että sovellus ei pääsisi kesäisinkään unohtumaan.

Toisaalta mainontaa kannattaisi ajoittaa kesälomien päättymiseen ja alkusyksyyn ja siihen ajankohtaan jolloin vanhemmat tekevät päätöksiä lapsen päiväkodin suhteen. Sosiaalisessa mediassa näkyminen oikeaan aikaan ja positiivisten suositusten kuuleminen voivat varmasti vaikuttaa päiväkodin valintaan.

Kuva: Fonecta. Markkinointi NYT. Opas verkkomarkkinoinnista.

Palvelu on verkossa – Yrityksen näkyvyys Todennäköistä on, että potentiaaliset asiakkaat kohtaavat asikasyrityksen ensimmäistä kertaa toisten vanhempien kautta, sosiaalisessa mediassa keskustelupalstoilla tai muuten omien verkkohakujensa tuloksena. Yritys löytyy helposti Google- haun kautta suoraan nimellä. Haku listaa ensimmäisenä kaikki yrityksen käyttämät digitaaliset kanavat, kotisivuista Twitteriin ja startup- yritysten listauksiin. Yhtään osumaan hauilla ’varhaiskasvatus’ tai ’pedagogiikka’ ei yritykseen osu.

Yrityksen kotisivuilta löytyvät kaikki tärkeimmät yhteystiedot, usein kysytyt kysymykset- osio ja suosittelijoiden kommentteja. Kotisivulta löytyy myös yksinkertainen yhteydenottolomake. Myös henkilökuntaa esitellään, mutta pelkät etunimet ilman henkilökuvaa tai yhteystietoja jättää tiimistä aika persoonattoman ja hankalasti lähestyttävän kuvan.

Koska kyse on aina asiakas- ja palvelukokemuksesta, pitäisi yhteydenottokynnys yritykseen olla matala, vaikka kyseessä ei olisikaan maksava asiakas (tässä tapauksessa vanhempi).

Lähteet:

Fonecta. Markkinointi NYT. Opas verkkomarkkinoinnista.

©TinyApp. Pedagoginen ratkaisu -  Lasten parhaaksi. Luettavissa: https://tinyapp.biz/.

#verkkomarkkinointi #sosiaalinen media #kotisivut #mobiilisovellus #bränditietoisuus #brändi #asiakaskokemus #palvelukokemus

[satu-toivonen-blog]

Digi 2.2 - Inbound- markkinointi

Digitalisoituneen ostamisen, tiedonhaun ja asiakaskontaktoinnin myötä myös markkinointi on muuttunut. Perinteisen outbound- markkinoinnin rinnalle (ja ohi) on noussut inbound- markkinointi.

Inbound- markkinointi perustuu uuteen teknologiaan ja uusiin digitaalisiin kanaviin, niiden monipuoliseen käyttöön ja oikeaan tietoon kohdeyleisön tarpeista. Inbound- markkinoinnin tavoitteena on, että asiakas hakeutuu itse myyjän tarjoaman tiedon äärelle (omiin kanaviin) etsiessään tietoa sosiaalisesta mediasta tai hakukoneista.

Omien digitaalisten kanavien arvo nousee laadukkaan ja oikein kohdennetun sisällön myötä ja voi johtaa siihen, että yritys voi jopa ennen pitkää luopua ulkoisista maksetuista kanavistaan.

Inbound- markkinoinnin nousu ja suosio perustuu sen tehokkuuteen. Se on tehokasta juuri siksi, koska kun se on oikein kohdennettua, se on henkilökohtaista ja odotettua, se vastaa asiakkaan kysymyksiin ja samalla ratkaisee asiakkaan ongelmia. Tuntemattomasta, potentiaalisesta asiakkaasta tulee lopulta uusi asiakas, suosittelija ja puolestapuhuja (Sales Communications Oy).

Inbound- markkinointi muodostuu neljästä osa-alueesta:

1. Houkuttelu - Houkutellaan potentiaalisia asiakkaita omille verkkosivuille mm. käyttäjä- ja hakukoneoptimoinnin avulla. Tärkeää on huomioida oikein kohdennetut hakuoptimoinnit.

2. Konvertointi - Jotta saataisiin asiakkailta kerätyksi mahdollisimman paljon tietoja huolehditaan siitä, että tarpeeksi kiinnostavaa sisältöä on tarjolla kaikkiin käytettäviin kanaviin (laskeutumissivut, Call-to-Action – linkit, yhteystietolomakkeet).

3. Myynti/Klousaus - Seurataan kävijöitä säännöllisesti analytiikka- ja CRM työkaluja hyväksi käyttäen. Ollaan yhteydessä asiakkaaseen henkilökohtaisella tasolla ja tarjotaan profiiliin sopivaa palvelua.

4. Huolenpito – Kaupan jälkeen luodaan tuotteen ympärille lisäarvoa ja pyritään hyvään asiakassuhteeseen, jotta mahdollisuus vaikuttajamarkkinointiin turvataan (tyytyväisyyskyselyt, some-seuranta) (PostNord Strålfors, Sales Communications Oy).

Kuva: Sales Communications Oy, 2017.

Erot perinteiseen outbound- markkinointiin ovat suuret. Kun ihmisten tavoitettavuus puhelimella on romahtanut ei perinteinen outbound- kampanjointi yksisuuntaisesti myyjältä asiakkaan suuntaan ja tuote edellä ole enää kovin tehokasta. Se on usein myös kallista ja vaikeasti mitattavaa. Kun outbound- markkinointi on tuloskeskeistä, lähtee inbound aina asiakkaasta ja asiakkaan tarpeesta. Sen on jatkuvasti kehitettävä kiinnostavaa sisältöä (sisältömarkkinointia!) ja seurattava asiakasvirtaa. Sen etuina ovat myös kustannustehokkuus ja helppo mitattavuus.

Myynnin ja markkinoinnin roolit ovat digitaalisten kanavien myötä lähentyneet. Sanotaan, että markkinointi on skaalautuvaa myyntiä ja samalla käsillä on aika jolloin myyjän on opeteltava markkinoimaan. (Loyalistic Oy 2017).

**

Kysymisen kynnys on madaltunut keskustelubotien ja helpon yhteydenoton myötä ja ostopäätös tehdään yhä nopeammin ja helpommin jos/kun myyjä on oikeassa paikassa (virtuaalisesti) oikeaan aikaan.

Inbound- markkinointiin törmää kuluttajana helposti joka puolella verkossa. Tumblrilissä Adlibris tarjoaa minulle Yrityksen markkinointia ja joogakirjoja. Liukuovitukku.fi ja Mandala Travel seuraavat Facebookissa ja Twitterissä ja muualla somessa minne ikinä menenkin. On vain ajan kysymys milloin bookaan seuraavan matkan!

Kuvat yllä: Sales Communications Oy 2017. & Tumblr.com.

Lähteet:

© 2017 Loyalistic Oy. Inbound-markkinoinnin tietokeskus. Luettavissa: https://blog.loyalistic.com/fi/inbound-markkinoinnin-tietokeskus-artikkelit-oppaat-videot

© 2017 Loyalistic Oy. 17 keskeistä B2B asiakashankinnan trendiä vuonna 2017. Luettavissa: https://blog.loyalistic.com/fi/17-keskeista-b2b-asiakashankinnan-trendia-vuonna-2017.

PostNord Strålfors 2017. Digitaaliset kanavat – paras näyteikkuna verkossa. Luettavissa: www.stralfors.fi/Tietoa-yrityksesta/Artikkeleita/2017/digitaaliset-kanavat-paras-nayteikkuna-verkossa.

© 2017 Sales Communications Oy. Vertailu: Inbound- markkinointi vs. Outbound- markkinointi. Luettavissa: www.salescommunications.fi/blog/vertailu-inbound-markkinointi-vs.-outbound-markkinointi

© 2017 Sales Communications Oy. Mitä on Inbound-markkinointi? Luettavissa: https://www.salescommunications.fi/inbound-markkinointi

#inbound #outbound #sisältömarkkimointi #ongelmaratkaisu #kustannustehokkuus #myynti #markkinointi

[satu-toivonen-blog]

Fasilitointi – Mitä se on ja miten sitä tehdään?

Fasilitointi on ryhmäprosessien suunnittelua, niiden mahdollistamista ja täytäntöön panoa. Fasilitoinnissa on olennaista erottaa toisistaan prosessi ja tuotettava sisältö. Fasilitaattori sitoutuu ryhmän yhteiseen tavoitteeseen, mutta ei itse tuota sisältöä vaan varmistaa sen, että ryhmä yhdessä tuottaa sitä. Hän ohjaa ja avustaa ryhmän toimintaa ja huolehtii siitä, että aikataulu pitää ja työ etenee.  Fasilitaattorin osaamiseen kuuluvat myös arvostava asenne sekä kuuntelu. Hänen tulee mahdollistaa kaikkien ryhmän jäsenien osallistuminen ja työpanoksen näkyminen myös lopputuloksessa.

Fasilitaattorin kolme ydintehtävää ovat:

Kysymysten esittäminen – Vie ryhmäprosessia eteenpäin, ohjaa työtä oikeaan suuntaan. Kysymykset esillä koko prosessin ajan (virtuaalisesti sovitulla alustalla).

 Osallistaminen -  Varmistaa, että kaikki tuottavat sisältöä. Työstämisen erilaiset tekniikat; itsenäisesti, pareissa tai pienryhmissä tai kaikki yhdessä.

Dokumentointi – Tallentaa työtä tekemisen aikana (ja jälkeen päin) erilaisille alustoille (virtuaalisesti esim. Flinga, Padlet)

Kuva: independentaudit.com

Virtuaalifasilitoinnissa ohjaaminen tapahtuu virtuaalisesti erilaisia digitaalisia kanavia hyödyntäen. Oleellisessa roolissa ovat erilaiset tiedostojen jakoalustat (Google Drive, SharePoint, Padlet ym.) ja kommunikointikanavat (chatit, Skype, AdobeConnet).

Fasilitoinnin konsultaatiota tarjoavan Grape Peoplen Virtuaalifasilitoinnin perusteet – artikkelin mukaan haasteena virtuaalisessa fasilitoinnissa ovat mm. yhteisen mielenkiinnon ja keskustelun suunnan ylläpitäminen ja osallistamisen vaikeus. Mahdollisuuksiakin on. Virtuaalinen fasilitointi mahdollistaa tekniikan avulla tehokkaan yhteistyön ja suuremman ja monipuolisemman osanottajaporukan, koska fyysinen paikka ei ole este osallistumiselle. Tekniikan avulla voidaan myös helpommin jakaa ja hyväksikäyttää enemmän erilaisia työskentelymateriaaleja ja yhteistyötekniikoita kuin f2f fasilitointitilanteessa.

Tärkeintä virtuaalifasilitoinnissa on saada osallistujat aktivoitumaan ja ohjata keskustelua ja tekemistä tehokkaasti ja selkeästi kohti ryhmälle asetettua tavoitetta.

Omista kokemuksista On tärkeää, että fasilitoijalle on alusta asti selvää miten fasilitoinnin aikoo hoitaa ja miten työ tullaan dokumentoimaan ja esittämään. Itselle tämän opintojakson omissa fasilitointivuoroissa (käyttäjäsegmentit ja ideoiden pisteytys) aiheutti vaikeuksia erilaisten dokumentointipohjien määrä ja se, etten ymmärtänyt suunnitella fasilitointia huolellisesti alusta loppuun saakka jo ennen sen aloittamista.

Oman kokemuksen perusteella virtuaalifasilitoijan tärkein tehtävä on selkeyttää ja kiteyttää prosessia matkan varrella, muistuttaa yhteisestä tavoitteesta ja pitää fokus itse asiassa sekä organisoida dokumentointi. Huomionarvoista oli myös oppia, että liian monta työkalua, kommunikointivälinettä ja dokumentointitapaa sotkee prosessia, vie työaikaa olennaiselta ja vaikeuttaa lopputuloksen raportointia. Mitä enemmän mukana on liikkuvia osia, sen suurempi on riski, että jotain jää huomiotta tai jälki on sekavaa.

Työpaikoilla virtuaalifasilitointitaidoista on varmasti paljon hyötyä. Ensinnäkin monenlaisten virtuaalisten alustojen hallinta madaltaa kynnystä osallistua aktiivisesti. Voisi sanoa, että kaikki virtuaalisessa fasilitoinnissa tarvittavat taidot lisäävät myös henkilön yhteistyökykyä työpaikalla ja mahdollistavat oman ja tiimin menestymisen.

Itselle ohjeeksi ja muistutukseksi Fasilitointi vaatii etukäteissuunnittelua. Kun suunnittelu on tehty huolellisesti, sujuu ryhmäprosessikin sitä paremmin ja jouhevammin.

Varaa tarpeeksi aikaa suunnitteluun ennen työn alkua

Pidä homma mielenkiintoisena

Suoraviivaista

Huolehdi riittävästä dokumentoinnista prosessin aikana

Fasillitointi- sana tulee latinan kielen sanasta ’facil’ helppo. Kiteytettynä se on siis (yhdessä) toiminnan helpottamista.

Lähteet:

Grape People 2017. Virtuaalifasilitoinnin perusteet. Luettavissa: grapepeople.fi/valmennus/virtuaalifasilitoinnin-perusteet

© 2017 Independent Audit Limited. audit committee break meeting. Luettavissa: http://independentaudit.com/audit-committee-break-meeting/

Kurssimateriaali: Diat, luentomateriaali

Mukamas Learning Desing 2016. Fasilitointi – Mitä se tarkoittaa? Luettavissa: www.mukamas.fi/uncategorized/fasilitointi-mita-se-tarkoittaa/.

Wikipedia 2017. Fasilitointi (organisaatio). Luettavissa: fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_(organisaatio)

#fasilitointi #virtuaalifasilitointi #ryhmäprosessit #dokumentointi #dokumentointialusta #facil

[satu-toivonen-blog]

Lean Canvas innovointi: Mobiilisovellukset lapsen kehityksen tueksi

Saimme asiakasyrityksen (TinyApp) toimeksiannossa tehtävän ideoida lisäominaisuuksia mobiilisovellukseen jota käytetään päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatuksen tueksi ja mittaamiseksi. Mobiilisovellus on tällä hetkellä käytössä Suomessa joissakin yksityisissä päiväkodeissa ja sitä ollaan viemässä myös kansainvälisille markkinoille.

Ideoinnissa oli vahvasti taustalla saamamme informaatio toimeksiantajan briefaus- tilaisuudesta sekä elokuussa 2017 voimaan tullut varhaiskasvatussuunnitelma ja sen asettamat uudet tavoitteet varhaiskasvatukselle. Uusia painotuksia varhaiskasvatussuunnitelmassa ovat mm. lapsen oppiminen, lapsen pedagogisen kehittymisen seuraaminen ja lapsen oman tahdon huomioiminen.

Tehtävänannossa painotettiin asiakassegmenttinä erityisesti päiväkotilasten vanhempia ja vanhempien osallistamista lapsen oppimiseen ja kehitykseen. Tältä pohjalta lähdimme pienryhmissä innovointiprosessiin.

Innovointiprosessissa kävimme läpi seuraavat vaiheet:

Ymmärrysvaihe

Ideointivaihe

·       Aivoriihi eli brainstorming

·       6-3-5 –menetelmä eli brainwriting

·       Lotus Blossom

Idean valinta

·       Pisteytys

·       6 thinking hats

Valitsemamme idea kuvattiin Lean Canvas – mallin mukaisesti ja kehitettiin innovaatioksi.

Innovaatio

Ongelmana on, ettei vanhempi saa laaja-alaisesti tietoa lapsen kehityksestä. Päivittäin saatetaan käydä pikainen keskustelu ohjaajan kanssa, mikäli siihen on aikaa. Vuosittain pidettävissä Vasu-keskusteluissa käydään läpi lapsen kehitystä ja mahdollisia kehitystä kaipaavia kohteita.

Vanhemman haasteeseen seurata lapsen kehitystä ja päiväkodin päivittäisiä harjoituksia ehdotamme ratkaisuksi tukisovelluksia. Tukisovellusten avulla vanhemmat voivat seurata reaaliaikaisesti, mitä päiväkodissa harjoitellaan oman lapsen kanssa. He voivat myös itse osallistua lapsen kehittämiseen pedagogisesti ja tukea lapsen oppimista.

Ydinajatuksena on, että vanhemmat tekevät lapsen kanssa samoja harjoituksia kuin päiväkodissa, jolloin lapsen kehitystä tuetaan molemmista suunnista ja että lapsen kehityskaari tallentuu monipuolisiin mobiilisovelluksiin ja ne kokoavat kattavan kehitysprofiilin eri osa-alueilta (esim. kädentaidot, kommunikointi, ryhmätyötaidot, itseilmaisu, liikkuminen). Tätä kehitysprofiilia voi muokata ja tarkastella eri ajanjaksoilla, osa-alueittain tai verrata keskivertotuloksiin ko. ikäluokassa tai ryhmässä.

Kanavat

Potentiaalisia asiakkaita tavoitellaan mm. inbound- markkinoinnin avulla digitaalisilla kanavilla, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter). Käytetään hyväksi hakukoneoptimointia ja hakusanamainontaa. Pyritään saamaan hyvä yhteys sosiaalisessa mediassa aktiivisiin vanhempiin, joista mahdollisuus saada apua vaikuttajamarkkinoinnissa (ansaitut kanavat).

Potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen on mahdollista myös messuilla ja tapahtumissa, jotka kohdistuvat yrityksen asiakassegmentille. Vanhemmat tavoitetaan päiväkotien kautta ja siksi markkinointi on kohdistettava myös niihin. Aikaansaatujen tulosten ja pedagogisen kehityksen seuraaminen on hyvä tapa osoittaa tukisovellusten toimivuus.

Rahoitus

Asiakasyrityksemme saa tällä hetkellä myyntituloja päiväkotien käyttömaksuista. Tukisovellusten rahoittaminen olisi mahdollista lisämaksullisilla osilla, joita appin käyttäjä voisi halutessaan ostaa. Esimerkiksi sovelluksista pääsisi tasolle 2, mutta siitä eteenpäin ne maksaisivat erikseen. Päiväkodeille sovellukset kuuluisivat käyttömaksun hintaan.

Kustannus

Ominaisuuden kehittäminen, harjoitustehtävien ideointi ja suunnittelu ovat vaihtuvia kustannuksia. Kiinteät kustannukset syntyvät ylläpitokuluista, päivityksistä ja asiakastuesta. Myös sovellusten käyttöönottoon ja opetteluun vievä aika katsotaan kustannukseksi.

Mitattavuus

Digitaalisessa bisneksessä onnistumisten tai epäonnistumisten mittaaminen on helppoa, koska poiketen fyysisestä maailmasta, verkossa tallentuu tarkkaa dataa kaikista sen tapahtumista suljetun ympäristönsä ansiosta. Esimerkiksi nettisivun “hit, eli vierailijamäärä”, “konversio” (jos kyseessä verkkokauppa) ja “bounce”.

Ryhmämme kehitysidean suosiota ja onnistumista voidaan mitata esimerkiksi sovellusten käyttäjämäärällä kuukaudessa ja harjoitusten parissa vietetyllä ajalla. Tämä on parhaiten toteuttavissa silloin, kun kyseiset tukisovellukset ovat tuotettu asiakasyrityksemme toimesta. Näin aiemmin mainitun datan saatavuus olisi mahdollista kokonaisuudessaan. “In-house” tuotanto myös edesauttaa ylläpitämään tukisovelluksia ja niiden tuoman lisäarvon laatua. Kun kaikki tehdään yrityksen toimesta, varmistetaan, että asiakasyrityksemme ei siirrä asiakkaitaan huonolaatuisten tuotteiden pariin ja kerää tällä tavalla itselleen negatiivista huomiota.

Onnistunut innovaatio ja sen käyttöönotto näkyvät myös yrityksen kasvavassa liikevaihdossa sekä lisääntyneessä asiakastyytyväisyydessä ja positiivisessa palautteessa.

Kuva: TinyApp.biz.

Lähteet:

Opetushallitus 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Luettavissa: www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

©TinyApp. Pedagoginen ratkaisu -  Lasten parhaaksi. Luettavissa: https://tinyapp.biz/.

Wikipedia 2017. Bounce rate. Luettavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Bounce_rate.

Wikipedia 2017. Konversio-optimointi. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Konversio-optimointi.

Wikipedia 2017. Web traffic. Luettavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Web_traffic.

#LeanCanvas #innovointiprosessi #brainwriting #LotusBlossom #6thinkinghats #innovaatio #mobiilisovellukset #TinyApp

[satu-toivonen-blog]

Digi 2.1 - Yrityksen digitaaliset kanavat

Digitaalinen markkinointi on web- , mobiili- ja sähköpostimarkkinointia, se on hakukoneoptimointia (search engine optimization, SEO), hakusanamainontaa (Pay Per Click, PPC) tai sosiaalista mediaa hyväksi käyttävää sissimainontaa. Yrityksen digitaaliset (markkinointi)kanavat jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään; omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin.

Omat kanavat Omiin kanaviin kuuluvat yrityksen verkkosivut, omat Facebook- , Twitter- , Instagram- ja muut sosiaalisen median sivustot, blogit, uutiskirjeet, sähköpostimarkkinointi ja muu markkinoinnin sisältö, jota tuotetaan suunnitellusti sisältömarkkinoinnin strategian mukaisesti.

Omia kanavia (medioita) mitataan erilaisilla mittaus- ja analytiikkatyökaluilla, joita toimitetaan ohjelmistosovelluksena tai pilviratkaisuna (SaaS). Monet suuret sosiaaliset mediat (mm. Facebook, Twitter ja LinkedIn) tarjoavat omia sisäisiä analyytiikkaohjelmiaan.

Analytiikkatyökalujen avulla saadaan monenlaista yksityiskohtaista tietoa mm. some- postausten analytiikasta, brändimaininnoista, asiakkaista ja yleisöistä. Analyysien avulla voidaan tutkia mikä sisältö toimii parhaiten mihinkin tilanteeseen ja yleisöön. Brandwatchin tarjoaman analytiikkaratkaisun avulla voidaan tarkastella yrityksen omien kanavien lisäksi myös kilpailijoiden käyttämiä kanavia.

Kuva: Omdblog.fi.

Ostetut kanavat Ostettuja kanavia ovat ne mediat, joista maksetaan. Perinteisesti tv- mainonta, radio ja printtimedia, verkossa olevat ostettavat kanavat kuten, hakusanamainonta, hakukonemarkkinointi, bannerimainokset tai maksetut postaukset sosiaaliseen mediaan.

Ostettujen digitaalisten kanavien mitattavuus riippuu käytetystä alustasta. Hakukoneiden tarjoamien analyysien ohella löytyy myös muita analytiikkatyökaluja kuten SEMRush tai SpyFu, jotka voivat seurata maksettujen hakujen lisäksi luonnollisia l. orgaanisia hakuja tai hakukoneoptimointia.

Ansaitut kanavat Ansaitut kanavat pitävät sisällään kaiken muun sisällön ja keskustelut yrityksestä, sen brändistä tai tuotteesta, jonka on tuottanut joku yrityksen ulkopuolinen taho ja julkaissut sen jossakin muualla kuin yrityksen omilla kanavilla. Se voi olla uutinen, maininta sosiaalisessa mediassa, tuote- tai yritysarvostelu tai blogipostaus. Sen mitattavuus on sikäli helppoa, että siihen luetaan kaikki huomiointi/maininta omien kanavien ulkopuolella. Brandwatch Analytics on yksi työkalu ansaitun median seuraamiseen.

Ansaitussa mediassa pääasiallinen tiedonlähde ovat asiakkaat, joten sen painoarvo on tärkeä, oli kyseessä postiivinen tai negatiivinen kommentti tai maininta. Markkinoinnin pitäisi pystyä tunnistamaan ja erittelemään erityisesti juuri negatiiviset maininnat, koska niihin tulisi reagoida mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta yrityksen maine ei pääse kärsimään. Ansaituista kanavista saatu data on luotettavaa ja uskottavaa, näkyyhän siinä kuluttajien todellinen mielipide. Yrityksen näkyvyyden lisääntyminen ja tavoitettavuus lisäävät ansaittua mediaa. **

Mainostoimistojen mukaan digimarkkinointia ei enää tehdä pelkästään alusta edellä, vaan siirrytään entistä enemmän yleisösuunnitteluun. Pohditaan sitä miten yritykset määrittelevät omat yleisönsä, miten ne saavutetaan ja mitä sisältöä ne haluavat.

Jatkossa digimarkkinoinnissa voidaan puhua omista, ostetuista ja ansaituista yleisöistä sekä sosiaalisen median kuuntelusta, sen syvälllisestä ymmärtämisestä ja omaksumisesta.

Lähteet:

2017 Brandwatch. How to Measure Paid, Owned, and Earned Media. Luettavissa: www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media.

Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL 2017. Kuinka aloitat sosiaalisen median kuuntelun? Luettavissa: mtl.fi/fi/ala/blogi/kuinka-aloitat-sosiaalisen-median-kuuntelun.

© 2017 Omnicom Media Group. Oma, ostettu ja ansaittu media: kokonaisuutena suunniteltu markkinointi tuo parhaat tulokset markkinoijalle. Luettavissa: http://www.omdblog.fi/oma-ostettu-ja-ansaittu-media-kokonaisuutena-suunniteltu-markkinointi-tuo-parhaat-tulokset-markkinoijalle. Tulos. Digitaalisen markkinoinnin sanasto. Luettavissa: www.tulos.fi/sanasto.

2017 © Zeeland Family. Yleisösuunnittelu syrjäyttää mediasuunnittelun. Luettavissa: www.zeelandfamily.fi/blogi/ota-haltuun-omat-ostetut-ja-ansaitut-yleisöt.

#digimarkkinointi #digitaalisetkanavat #hakukoneoptimointi #hakusanamainonta #SEO #PPC #omat kanavat #ostetut kanavat #ansaitut kanavat #analytiikkatyökalut #mitattavauus #yleisösuunnittelu #some-kuuntelu

[satu-toivonen-blog]

10 posts!

#10 posts #tumblr milestone

[satu-toivonen-blog]

Digi 1.6 Digitaalinen tulevaisuus

Microsoft esittelee julkaisemassaan videossa Microsoft's Concept - Future vision 2020 oman näkemyksensä digitaalisesta tulevaisuudesta. Videossa sen teknologiaa käytetään koulu- ja oppimisympäristössä, viestinnässä, tieteessä, toimistoympäristössä ja liikenteessä.

Tulevaisuudessa alusta- ja järjestelmäriippumattomuus laajenee, digitaalisten teknologioiden ja ominaisuuksien kehityksen myötä tiedot siirtyvät häiriöttä erilaisilla alustoilla ja pinnoilla ja niitä voidaan yhdistellä ja jakaa myös alustoilta toiselle. Tulevaisuudessa hyödynnetään AR- ja PWA – teknologiaa, erilaiset älykortit lisääntyvät ja yhdistyvät toisiinsa. Mobiililaitteet pienenevät, vaikka nykyisin suositaankin suuria näyttöjä videoiden katsomisen suosion takia. Tulevaisuudessa ’elävä kuva’ voidaan siirtää mihin tahansa pinnalle, eikä sitä enää tarvitse katsoa tietystä laitteesta tai ruudusta.

Kuva: Microsoft's Concept - Future vision 2020.

Vimeo- alustalla jaettu video Hyper-Reality näyttää toisenlaisen mahdollisen version tulevaisuuden teknologiasta. Videossa liikutaan arjessa, julkisissa kulkuvälineissä, kaupassa ja kadulla. Video ei paljasta käyttääkö henkilö siinä jonkinlaista virtuaalikypärää tai laseja (wearables) tai mitä kautta mainokset ja palvelut ovat henkilön käytettävissä. Tässä virtuaalitodellisuus (VR) on tullut osaksi joka päiväistä elämää ja arkea. Mainokset, jäsenyydet, kaupunkipalvelut, kartat ja kauppalistat juoksevat valikoissa silmien edessä.

Mainonta ja muu kaupallinen viestintä tulee lähemmäs ja muuttuu entistä henkilökohtaisemmaksi. Hakualgoritmit ja pakolliset käyttäjätunnusten luonnit ja sovellusten ja toimittajien ehtojen hyväksymiset ovat jo luoneet meistä profiilin maailmanlaajuiseen tietoverkkoon. Tämä indentiteetti vahvistuu ja tarkentuu ja on kaiken kaupallisen koneiston käytettävissä.

Ylempi kuva: Wimeo. Hyper-Reality. Asiantuntija sanovat, että globaalissa kaupankäynnissä ei enää ole maarajoja, vaan ainoastaan kielirajat. Entä jos kielirajatkin poistuvat teknologian tarjotessa meille välineet niiden kaatamiseen?

Sulautuvatko kaikkien toimittajien teknologiat lopulta yhteen? Päädymmekö kaikki käyttämään lopulta samaa laitetta, haluamillamme ominaisuuksilla ja sisällöllä?

Jos ohjelmille opetetaan inhimillisiä ominaisuuksia (ties missä tarkoituksessa) ja ihmiset omaksuvat kiihtyvällä vauhdilla virtuaalitodellisuuden osaksi maailmaansa, kuinka pitkän ajan kuluttua ihmismieli ja ohjelmisto sulautuvat yhteen? Tuleeko ihmisen tietoisuudesta lopulta osa virtuaalitodellisuutta? Tai toisin päin?

**

Teknologialla on yhteiskunnassamme koko ajan suurempi rooli ja uskon ehdottomasti, että digitaalinen tulevaisuus on positiivinen ja se tulee mahdollistamaan paljon hyvää. Uskon myös molempien videoiden esittämien mallien mahtuvan samaan maailmaan.

**

Vuonna 2014 Finlandia- palkinnon voittanut Jussi Valtosen romaani He eivät tiedä mitä tekevät esittelee yhden mahdollisen version virtuaalitodellisuuden tulevaisuudesta. Romaanissa teknologiayritys lanseeraa markkinoille iAM- katselulaitteen, jonka prototyypin perheen ystäväpiirissään vaikutusvaltainen teini ’saa’ käyttöönsä yhtiöltä. Laitteessa ei ole käyttöliittymää, ei kuulokkeita, ei ruutua. Kokemukset siirtyvät korvan taakse ihoon kiinnitettävien elektrodien välityksellä suoraan kuulo- ja näköaivokuorelle. Teknologia oppii lukemaan ihmisen ajatuksia ja tarjoaa niitä vastaavaa sisältöä suoraan verkkokalvolle. Kirjassa kokemusta kutsutaan neuroXperience:ksi.

”Digitaalinen todellisuus neuroXperiecen myötä unohdettava sellaisena kuin sen tunsimme” – mainostaa laitetta edustava yritys kirjassa.

Kirjan kuvaama vaihtoehto vastasi aika tarkalleen HYPER-REALITY- videon sisältöä hivenen synkemmällä twistillä.

”Digitaalinen todellisuus [.. laita tähän oma veikkauksesi  ..] myötä unohdettava sellaisena kuin sen tunsimme.”

Lähteet:

Valtonen, J. 2014. He eivät tiedä mitä tekevät. TAMMI. Helsinki.

© 2017 Vimeo. Video. HYPER-REALITY. Katsottavissa: https://vimeo.com/166807261. Katsottu: 9.10.2017.

Windows Central 2017. Microsoft is supporting Google's Progressive Web Apps platform and that's great news for everyone. Luettavissa: https://www.windowscentral.com/faq-progressive-web-apps-windows-10. Luettu: 9.10.2017

YouTube 2013. Video: Microsoft's Concept - Future vision 2020. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI. Katsottu: 9.10.2017.

#digitaalinen tulevaisuus #microsoft #Future vision 2020 #mobiili #7heavengoesdigi #wearables #virtual reality #virtuaalitodellisuus #hakualgoritmi #identity #jussivaltonen #iAM #neuroXperiece