Week 3 | Day 3 | Langblr Reactivation Challenge
Here’s another Spanish - English - Finnish vocabulary list, this time about politics and history!
la política - politics - politiikka
el sistema político - political system - poliittinen järjestelmä
la democracia - democracy - demokratia
la república - republic - tasavalta
la monarquía - monarchy - monarkia
la dictadura - dictatorship - diktatuuri
las elecciones - elections - vaalit
el partido político - political party - poliittinen puolue
la izquierda - the left - vasemmisto
la derecha - the right - oikeisto
el movimiento social - social movement - yhteiskunnallinen liike, kansanliike
el movimiento de bases - grassroots movement - ruohonjuuritason liike
los derechos humanos - human rights - ihmisoikeudet
el feminismo - feminism - feminismi, naisliike
los derechos de la mujer - women’s rights - naisten oikeudet
la igualdad de género - gender equality - sukupuolten tasa-arvo
el derecho a la autodeterminación - right to self-determination - itsemääräämisoikeus
la emancipación de la mujer - women’s emancipation - naisten emansipaatio/vapautuminen
la violencia contra la mujer - violence against women, gender-based violence - naisiin kohdistuva väkivalta
la interseccionalidad - intersectionality - intersektionaalisuus
los estudios de género - gender studies - sukupuolentutkimus
el queer - queer - queer, kvääri
LGBT/LGTB - LGBT - HLBT
las minorías sexuales y de género - sexual and gender minorities - seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
la heteronorma, la heteronormatividad - heteronormativity - heteronormatiivisuus
la discriminación - discrimination - syrjintä
el orgullo LGBT - LGBT pride - pride, pride-liike
el socialismo - socialism - sosialismi
la socialización de los medios de producción - social ownership - tuotantovälineiden yhteisomistus
el anticapitalismo - anti-capitalism - antikapitalismi
los derechos laborales, los derechos de los trabajadores - labour rights, workers’ rights - työntekijän oikeudet
el movimiento obrero - labour movement - työväenliike
la desigualdad económica - economic inequality - taloudellinen epätasa-arvo
la clase social - a social class - yhteiskuntaluokka
la política global - global politics, world politics - maailmanpolitiikka
la globalización - globalisation - globalisaatio
las relaciones internacionales - international relations - kansainväliset suhteet, kansainvälinen politiikka
la diplomacia - diplomacy - diplomatia
la organización internacional - international organisation - kansainvälinen järjestö
la historia - history - historia
la historia política - political history - poliittinen historia
la historia cultural - cultural history - kulttuurihistoria
la historia social - social history - sosiaalihistoria
64 notes
·
View notes
Lemppareita
Rahvaan historia
"Rahvaan historia -sarjassa seurataan rantasalmelaisen Kiiskisen suvun ja satakuntalaisen Teukun suvun tarinoita läpi 1500-1600-luvun myrskyisten vuosien.
Sarja perustuu historioitsija Perttu Immosen kirjoittamaan kirjaan Suomen rahvaan historia.
Kaukana menneisyydessä eläneiden tavallisten ihmsiten elämästä on tavallisesta vaikea saada käsitystä, koska kirjallisia lähteitä on niin vähän. Keskiajan Suomessa maanviljelijät ja käsityöläiset eivät tavalisesti osanneet kirjoittaa ja viranomaistenkin merkinnät heistä ovat vähäisiä.
Sukutukimusta ja muuta historiallista tutkimusta yhdistelemällä on kuitenkin mahdollista saada jonkinlainen käsitys siitä, miten tavallinen rahvas eli Suomessa vuosisatoja sitten.
Toimittajana Virpi Väisänen."
https://areena.yle.fi/audio/1-4392345
Suomen tie tasavallaksi
“Taistelua valtiomuodosta ja vallanjaosta.
Suomen tie perustuslailliseksi tasavallaksi oli kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Itsenäisyyden alkajaisiksi koettu sisällissota ajoi maan myös poliittiseen kriisiin, jota leimasi kiihkeä kiista valtiomuodosta. Oikeisto halusi tehdä Suomesta monarkian, jota johtaisi saksalainen kuningas. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, kuningastie nousi pystyyn, mutta samalla alkoi kiista presidentin ja eduskunnan valtasuhteista sekä siitä, kuka sopisi maan hallitsijaksi.
Oikeisto halusi presidentiksi valkoisten sankarin, kenraali Mannerheimin, joka puolestaan suunnitteli hyökkäystä Pietariin ja bolševikkien syrjäyttämistä vallasta Venäjällä. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin kuitenkin väritön juristi ja sovinnollinen uudistaja K.J. Ståhlberg, jota oikeisto vihasi.
Sakari Silvolan kolmeosainen sarja Suomen tie tasavallaksi käy läpi Suomen poliittisen historian hämmästyttävät vaiheet sisällissodan päättymisestä tasavallan vakiintumiseen. Asiantuntijahaastattelujen lisäksi aihetta lähestytään merkittävimpien poliitikkojen ja muiden aikalaisten puheenvuorojen ja kirjoitusten kautta.
Heinäkuussa 2019 tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisesta ja ensimmäisen presidentin valinnasta."
https://areena.yle.fi/audio/1-50203368
Suomen siveyssodat
"Voikkaan pillulakko, Tuhma ope ja Suuri pornotaistelu!
Suomessa käytiin 1900-luvulla useita seksiin liittyviä siveystaisteluita. Suomen siveyssodat vie kuulijat keskelle suomalaisia siveyskohuja.
Siveellisyyssodissa on aina ollut huoli nimenomaan muiden siveellisyydestä. Voikkaan pillulakon aikoihin porvarisnaiset epäilivät työläisnaisten moraalin tasoa.
Opettajaseminaareissa kurin pelättiin höltyvän, kun kansankynttilöiksi alkoi tulla muitakin kuin ylimmän kansankerroksen kasvatteja. 1970-luvulla eliitti hyväksyi kyllä eroottisen taiteen, mutta kansan rakastama porno oli sille kauhistus. Sarjan toimittaja on Marko Pulkkinen.
Äänitarkkailijat Joonatan Kotila ja Tuomas Vauhkonen."
https://areena.yle.fi/audio/1-50594589
Karjalan evakot
"Toisen maailmansodan seurauksena yli 400 000 karjalaista etsi uutta kotia entisestään pienentyneestä Suomesta.
Yli puolet siirtoväestä oli maaseutuväkeä, joille piti etsiä uudet maatilat Neuvostoliiton rajan taakse jääneiden tilalle. Karjalaisten asuttamisesta vallitsi suuri poliittinen yksimielisyys, mutta käytännön tasolla vastaanotto ei aina ollut kovin lämmin. Maanomistajissa herätti pahaa verta, kun omista maista osa piti luovuttaa karjalaisten käyttöön. Karjalaisten tapoja ihmeteltiin ja ivailtiin. Vasta sodan jälkeen syntyneet evakkojen lapset ovat voineet vapaammin valita suhtautumisensa karjalaisuuteen. Toimittaja Virpi Väisänen"
https://areena.yle.fi/audio/1-50680917
Tarinoita suomalaisesta terrorismista
"Riika Nikkarisen toimittamassa ohjelmasarjassa käsitellään sitä, kuinka yhdestä Euroopan painekattilasta syntyi melko rauhallinen demokratia. Haastateltavana on historioitsija Teemu Keskisarja. Ohjelmasarja on vuodelta 2010."
https://areena.yle.fi/audio/1-1291209
Nukkumatin kylmä sota
"Itäsaksalainen nukkeanimaatio Nukkumatti oli rakastettu sarja kymmenissä maissa, myös Suomessa. Lasten rakastama hahmo heitti unihiekkaa, mutta siitä muodostui myös DDR:n sosialismin sanansaattaja.
Kolmeosainen sarja sukeltaa Nukkumatin historiaan ja sen kautta jaettuun Berliiniin, Saksaan ja koko kylmän sodan jakautuneeseen maailmaan.
Sarjan toimittaa Sakari Silvola, joka vietti vuoden Berliinissä ja tapasi siellä useita Nukkumatin tekijöitä ja aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita."
https://areena.yle.fi/audio/1-4538735
Lasikaton särkijät
"Voimme olla ylpeitä siitä, että naisten äänioikeus toteutui Suomessa ensimmäisenä Euroopassa, Suomeen valittiin maailman ensimmäiset naiskansanedustajat ja naispresidentti ensimmäisten joukossa. Mutta mitä ihmettä, Minna Canth on ainoa nainen, jolle on nimetty oma liputuspäivä! Suomen historia on täynnä naisia, joiden käsillä on 100-vuotias Suomi-neito on muovattu. ”Lasikaton särkijät” esittelee heistä kolme. Toimittajana Mari Lukkari."
https://areena.yle.fi/audio/1-4173363
Tavallisten ihmisten historia
"Kolmiosainen historiasarja, jossa tutustutaan merimiesten vaimojen elämään 1800-luvun alun Porissa, tutkitaan Ruotsista tulleiden ruotusotilaiden sopeutumista Hämeen maaseudulle 1700-luvulla ja perehdytään käsityöläisten toimintaan Hollolassa kaksi sataa vuotta sitten.
Menneiden suurmiesten tai sotapäälliköiden elämää on helppo tutkia, koska he usein ovat jättäneet jälkeensä runsaasti kirjallisia lähteitä, asiakirjoja ja jopa kirjeitä.
Tavallisista maaseudun eläjistä ja kaupunkien köyhistä tietoja on paljon vähemmän: ihmisen koko elämä saattaa supistua syntymästä ja kuolemasta kertoviin merkintöihin kirkonkirjoissa.
Historiantutkijoilla on kuitenkin keinoja päästä käsiksi myös tavallisten ihmisten elämään. Jyväskylän yliopistossa on parin viime vuoden aikana tehty useita väitöskirjoja, joissa on sovellettu prosopografista tutkimusmenetelmää. Toinen nimi tälle menetelmälle voisi olla joukkoelämäkertoja hyödyntävä tutkimus.
Prosopografisessa tutkimuksessa on tärkeää määritellä aluksi se joukko, jonka elämää ja ympäristöä halutaan tutkia, esimerkiksi vaikkapa hollolalaiset käsityöläiset. Tähän joukkoon kuuluvista yksilöistä etsitään eri lähteistä mahdollisimman kattavasti tietoja, jotka kootaan pienoiselämäkertojen muotoon. Kun näitä elämäkertoja tarkastellaan rinnan toistensa kanssa, nousee esiin koko ryhmää koskettavia yhteisiä lainalaisuuksia ja käytäntöjä. Samalla tulee näkyville myös se, mikä on erilaista ja poikkeavaa.
Sarjan on toimittanut Virpi Väisänen."
https://areena.yle.fi/audio/1-4060737
Vuoden 1917 kohtalon hetket
"Vuoden 1917 tapahtumia muutaman käänteentekevän päivän aikana. Sarjan aikana tapahtumat etenevät maaliskuun vallankumouksesta aina vuoden 1917 loppuun, itsenäisen Suomen syntymiseen.
Tutkijahaastattelujen lisäksi ohjelmissa luetaan myös vuoden 1917 sanomalehtiä. Niihin perehtyminen on nyt kenelle tahansa helppoa, kun kansallisarkisto on digitoinut ja pannut internettiin esille itsenäisyyden alkuajan lehtiä aina vuoteen 1920 asti.
Toimittaja on Virpi Väisänen."
https://areena.yle.fi/audio/1-4101887
Suomen nälkävuodet
"Vuosina 1866-68 Suomessa koettiin tähän asti viimeinen suuri nälänhätä. Parin vuoden sisällä nälkä ja kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 ihmistä. Nälkä vaati enemmän uhreja kuin talvi- ja jatkosota yhteensä. Toimittaja on Virpi Väisänen."
https://areena.yle.fi/audio/1-50088321
Pommin varjossa
"Ydinaseiden leviämistä estävä ydinsulkusopimus tuli voimaan vuonna 1970.
Suomi on ollut aktiivinen ydinsulun kysymyksissä. Ydinaseriisunta ja suurvaltojen välinen liennytys on ollut myös Suomen etu. Toisaalta se on tarjonnut Suomelle mahdollisuuden osoittaa puolueettomuuttaan. Toisaalta ilman ydinsulkusopimusta ydinenergian tuottaminen nykymuodossaan olisi Suomessa hankalaa, ellei jopa mahdotonta.
Mutta onko ydinsulkusopimus vanhentunut? Moni on tuskastunut siihen, ettei ydinsulkusopimuksen edellyttämä ydinaseriisunta etene, vaan sen sijaan edessä näyttää olevan uusi ydinasekilpavarustelu. Moni valtio onkin ajanut YK:ssa ydinaseet kokonaan kieltävää ydinasekieltosopimusta. Miksi Suomi ei halua olla siinä mukana?
Kolmiosaisessa sarjassa palataan siihen miten Suomi innokkaasti ajoi ydinsulkusopimusta, ja miten se on toimeenpannut sopimusta sen voimaantulon jälkeen. Sarjassa on mukana myös kansainvälisessä ydinasevalvonnassa työskennelleitä suomalaisia.
Toimittajana Harri Alanne."
https://areena.yle.fi/audio/1-50655177
Kaksi osaa uutta sukututkimusta
"Mikrofilmien kelailusta nettisurfailuun kotona ja oman perimän tutkimiseen DNA-tutkimuksella. Jaksot on esitetty Yle Radio 1:ssä tammikuussa 2016."
https://areena.yle.fi/audio/1-3865586
Erittäin salainen, Mauno Koivisto
"Mauno Koivisto nautti arvoituksellisuudestaan. Hänen tavaramerkikseen muodostui asioiden ”fundeeraaminen”, sillä hän ei halunnut antaa monimutkaisiin kysymyksiin yksinkertaisia, populistisia vastauksia. Lukeneisuudestaan ja poliitttisesta taidostaan tunnettu Koivisto nautti suurta kansansuosiota. Hänet saatettiin usein nähdä myös pelaamassa lentopalloa, matkustamassa raitiovaunulla tai teatterissa katsomassa James Bond -elokuvia. Niiden tarinat hyvän ja pahan taistelusta olivat mielenkiintoista seurattavaa erityisesti niille suomalaisille poliitikoille, jotka hoitivat idänsuhteita.
Kirjailija Jari Tervo ja asiantuntijat käyvät läpi tutun, mutta samalla tuntemattoman presidentti Koiviston elämää, toimintaa ja merkitystä kahdeksasta eri näkökulmasta.
Ohjelman on Ylelle tuottanut Intervisio Oy."
https://areena.yle.fi/audio/1-50378874
Euroopan historian suuria aaltoliikkeitä
"Neljäosainen radiosarja, jossa pohditaan Euroopan historian suuria kaaria, aatesuuntia, ilmiöitä ja tapahtumia. Tärkeässä roolissa on kulttuurihistoria ja esimerkiksi kirjallisuuden ja musiikin tähtihetket. Tarkoituksena on hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja läpileikkauksia Euroopan historiasta.
Haastateltavana on joukko kansainvälisiä, persoonallisia tutkijoita: musiikkitieteen professori ja semiootikko Eero Tarasti, Venäjän aatehistoriaa ja uskontoa tutkiva Helsingin yliopiston dosentti ja Itä-Suomen yliopiston osaaikainen professori, ranskalainen dominikaanimunkki Antoine Lévy, ranskalainen diplomaatti ja kirjailija Alain Briottet ja Jyväskylän yliopiston romaanisen filologian professori Outi Merisalo.
Sarjan toimittaa Sini Sovijärvi."
https://areena.yle.fi/audio/1-4214790
10 notes
·
View notes