#talosel | Explore Tumblr Posts and Blogs

arikuosmanen · 7 years

Text

Attendo sanoo tuovansa Akaaseen kasvua ja tulevaisuuden turvaa (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Attendon aluejohtajan Tiina Talosen mukaan kuntien budjetit alkavat olla siinä tilassa, että omia rahoja ei kannata sitoa seiniin

Pohjoismaiden suurin terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendo rakennuttaa parhaillaan 42-paikkaista hoivakotia Toijalaan. Se valmistuu helmi–maaliskuun vaihteessa. Viialassa Attendon 30-paikkaisen hoivakodin rakentaminen alkaa vielä tänä syksynä.

Ennen uudisrakennushankkeita Attendo oli kiinnostunut ostamaan Akaan kaupungilta Mäntymäen vanhainkodin. Akaa ei myynyt mutta teetti selvityksen, jonka mukaan myynti olisi järkevää. Sitten myynti kilpailutettiin, ja myös Attendo oli mukana neuvotteluissa.

Tässä juoksussa jänis hyppäsi sivuun ennen viimeistä kierrosta. Akaan valtuusto päätti tämän viikon maanantaina myydä Mäntymäen vanhainkodin Esperi Care Oy:lle.

– Emme jättäneet lopullista tarjousta, koska meidän mielestämme ei ole kustannuksellisesti järkevää peruskorjata niin valtavaa kiinteistöä, kertoo Attendon hoivapalveluiden aluejohtaja Tiina Talonen.

Akaan tarjouspyyntö antoi mahdollisuuden myös vanhan purkuun ja uudisrakentamiseen samalle tontille, mutta tämäkään ei Attendoa houkutellut.

– Meillä on tosi hyvällä paikalla Viialassa tontti, joten päätimme rakentaa uuden hoivakodin ja tarjota kustannuksiltaan parempaa hoitoa, Tiina Talonen sanoo.

Toisin kuin Akaa, Urjala myi Attendolle oman vanhainkotinsa. Se purettiin, ja uusi hoivakoti valmistuu loppuvuodesta. Akaan kaupungin palveluksessa oleva Urjalan vanhainkodin henkilökunta siirtyy Attendon palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Aluejohtaja Tiina Talosen mukaan Attendo on valmis jatkossakin auttamaan ja herättelemään kuntia tulevaa sotea ajatellen. Pohdittavaa riittää muun muassa siinä, missä kunnossa kiinteistöt ovat, onko niissä mahdollista vielä hoitaa ikäihmisiä ja täyttävätkö ne kaikki nykystandardit, kun huomioidaan laitoshoidon purkaminen.

– Vaikka me olisimme liikkeellä ensimmäisenä, se ei ole meiltä pois, jos palvelu avataan kilpailulle ja joku muu voittaa. Me teemme yhteistyötä toisten yksityisten kanssa ja kuntien kanssa, Tiina Talonen kertoo.

Akaassa ei ole ollut kilpailua

Tiina Talosen johtamaan alueeseen kuuluvat Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Kun hän aloitti tehtävässään viisi vuotta sitten, Attendolla oli alueella 500 hoiva-asukaspaikkaa. Nyt paikkoja on 1400, ja tänäkin vuonna pelkästään Pirkanmaalla valmistuu tai aloitetaan ainakin kymmenen hoivakotia.

– Urjala, Toijala, Viiala, Tampere, Ylöjärvi, Nokia, Virrat, Kangasala, Pälkäne, Talonen luettelee.

Pienimmissä, kuten Viialaan tulevassa hoivakodissa on 30 paikkaa. Esimerkiksi Toijalaan tulee 42 paikkaa ja Tampereelle eniten, 72.

Akaassa ei ole ollut kilpailua tehostetun palveluasumisen markkinoilla. Attendon 42-paikkainen hoivakoti Peltola valmistuu Toijalaan maaliskuun alussa.

Aluejohtaja Talosen mukaan Attendo tarkkailee hyvän aikaa eri paikkakuntia ennen kuin se käynnistää hoivakotihankkeita. Akaassa asiakkaita on tällä hetkellä jonoksi asti. Vuodeosastoilla odotetaan pääsyä kunnalliseen tai yksityiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön.

Kilpailua Akaassa ei ole ollut.

– Suuret kaupungit kuten Tampere ovat pääasiassa aina ostaneet tehostetun palveluasumisen. Täällä on ollut isot omat vanhainkodit. Nyt maailma muuttuu, ja todellista valinnanvapautta luodaan sillä, että tulee eri yrityksiä, vaikka kunnallistakin palveluntuotantoa jäisi. Kilpailu on hyvästä, ja se sparraa meitä kaikkia tekemään koko ajan paremmin.

Omaiset vaativat ikäihmisille vempaimia

Tiina Talonen kertoo oman näkemyksensä siitä, miksi muutos tulee.

– Kuntien omat rahoitukset ja budjetit alkavat olla siinä tilassa, että kunnan ei kannata sitoa omia käytettävissä olevia rahoja seiniin. Siitä aiheutuu aina kunnalle erilaisia kustannuksia, ja me tulemme silloin toteuttamaan hoivaa, eikä heille aiheudu kiinteistöstä kustannuksia.

Myös vanhusten ja heidän omaistensa vaatimukset kasvavat.

– Ennen ajateltiin, että sänky monen hengen huoneessa riittää. Nykypäivänä ihmiset haluavat yksityisyyttä ja omia huonekaluja. Jokainen katsoo televisiosta erilaista ohjelmaa, ja on kännyköitä ja tietokoneita.

Tekniikkaa eivät välttämättä halaja vanhukset itse.

– Omaiset ovat huomattavasti valistuneempia. Ehkä me nuorempi sukupolvi osaamme vaatia ikäihmisille jotain, mitä he eivät osaa vaatia. Meidän äidille ja isälle sitä ja tätä ja pelit ja vehkeet.

Mutta ovatko televisiot, tietokoneet ja tabletit turhia? Pystyvätkö vanhukset edes käyttämään niitä?

– Minä en näkisi että ne ovat turhia. Ne ihmiset, jotka niitä käyttävät, ovat käyttäneet niitä myös kotona ollessaan. Eivätkä omaisten vaatimukset ole kohtuuttomia. Kyllä he tietävät, kannattaako kannettavaa tietokonetta tuoda.

Tiina Talosen mukaan myös hoiva-alalla digiloikitaan.

– YouTubesta voi soittaa myös Olavi Virtaa ja Tapio Rautavaaraa. Tietokoneella taas saa Skype-yhteyksiä omaisiin myös ulkomaille, ja side perheeseen ei katkea.

Attendon aluejohtajan mielestä tärkeää olisi kuitenkin myös nykyistä huomattavasti tiiviimpi kontakti ilman tekniikkaa ja etäyhteyttä.

– Suomessa ei ole niin tavanomaista, että tultaisiin ja käytäisiin ja poikettaisiin. Olisi hienoa, että siitä saataisiin normaalia ja kotiasumiseen verrattavaa. Lapset voisivat poiketa useammin ja lapsenlapset voisivat poiketa koulun jälkeen. Se on semmoista mitä toivoisi näkevänsä enemmän.

Rakentaminen nostaa Akaan arvostusta

Attendo suunnittelee nykyään hoivakotien perustamista entistä enemmän maakunnittain.

– Aluejohtajien tehtäväkenttää ajatellaan niin, että me vastaamme asioista sote-alueittain, koska siellä on yksi tilaaja sote-alueella ja maakunnassa.

Kuntatasolla Attendo tekee paljon analyysejä.

– Kuinka paljon on ikäihmisiä, missä on lähin hoivapaikka, voisiko se olla lähempänä kuntakeskusta. Tonttihan pitäisi löytää paraatipaikalta kunnan keskustasta, mutta ne tontit ovat täynnä tai kaavoitettu kerrostaloille.

Talosen ajomatka kotikaupungistaan Forssasta Akaaseen oli melkein pelkkää metsää.

– Onhan siellä tilaa, mutta ei auta palata siihen, että kaikki vanhukset, kehitysvammaiset tai muuten sairaat siirretään kuntakeskusten ulkopuolelle.

Talosen mielestä uudet hoivakodit ja työpaikat luovat merkityksellisyyttä koko alueelle.

Rakennusliike Lehdon työnjohtaja Aleksi Parviainen (vas.) ja vastaava työnjohtaja Matti Rajaniemi esittelivät Toijalaan nousevaa hoivakotia Attendon aluejohtajalle Tiina Taloselle viime perjantaina .

– Jos ajatellaan Akaan seutua, niin on tärkeää, että rakennetaan uutta. Se kertoo siitä, että täällä on tulevaisuudessakin tarkoitus tarjota palveluja. Mikäli ei rakenneta uutta, ihmiset ajattelevat, että vanha puretaan ja paikat siirtyvät Tampereelle. Kun on työtä, voi muuttaa muualtakin tänne ja perustaa perheen.

Toijalassa Attendon hoivakoti Peltola valmistuu maaliskuussa. Viialan talon on tarkoitus olla valmis ensi kesään mennessä. Se, miten Akaan hoivakoteihin saadaan asiakkaita, kertoo Talosen mukaan sen, onko tarkoituksenmukaista laajentaa toimintoja tällä alueella.

– Minkä verran täällä ovat ihmiset valmiita liikkumaan. Onko Urjalasta ai Tampereelta halukuutta tulla tänne hoitoon? Siinä on omanlaisensa haaste, että saadaan myytyä hoivakodit täyteen. On tuotettava niin hyvää palvelua, että saadaan asiakkaat meille.

Yksityisellä palvelulla on monta valvojaa

Tiina Talonen kertoo miettineensä paljon sitä, miksi yksityistä puolta kritisoidaan huomattavasti enemmän kuin kunnallista palveluntuotantoa.

– Nähdäänkö yksityinen vain yksityistä luksushoivaa tuottavana ja kunnallinen meidän verorahoilla kustannettavana, jolloin vaatimustasokaan ei ole niin suurta ja koreata?

Kun kuka tahansa yksityisistä tekee jotakin, se leimaa Talosen mukaan kaikki.

– Kun puhutaan julkisesta vanhainkodista, ei ajatella, että jokaisessa Suomen vanhainkodissa se on näin. Meistä puhutaan isona asiana ”yksityinen palveluntuottaja”. Kunnissa, joissa on totuttu siihen, että on paljon palveluntuottajia, kritiikkiä ei ole niin paljon. Kun on totuttu tuttuun ja turvalliseen, ja tuleekin se Attendo, niin ymmärrän, että se aiheuttaa pelkotiloja siitä, mitä se tarkoittaa ja mitä se tarjoaa.

Attendo Viialaan rakennuttama hoivakoti nousee päivätoimintakeskuksen naapuriin.

Talosen mukaan yksityisen palveluntarjoajan toiminta on hyvin helppo tarkastaa.

– Kuntahan valvoo omaa toimintaansa ja vastaa niiden palvelujen laadusta. Mekin valvomme itse, mutta meitä valvoo myös aluehallintoviranomainen ja kunta, joka palveluja tilaa. He voivat tulla mihin kellonaikaan tahansa tarkastamaan toimintaa, ja kaikkien asiakirjojen on oltava kunnossa.

Peruspalkka on julkista sektoria pienempi

Yksityisen puolen huonommista palkoista on nuristu Akaassakin viimeksi Mäntymäen myynnin yhteydessä. Tiina Talonen myöntää, että palkoissa on eroja; molempiin suuntiin ja riippuen siitä mikä lasketaan mukaan vertailuun.

– Palkkojen monimuotoisuus johtuu työsopimuksista. Me noudatamme yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Tes määrää aina, ja ne ovat liittojen neuvottelemia palkkoja.

Toisin kuin julkisella puolella, yksityisen puolen työehtosopimuksessa lomarahaa ei Talosen mukaan leikattu kilpailukykysopimuksessa. Työaika sen sijaan lisääntyi puolisen tuntia viikossa.

– Peruspalkassa ero ehkä näkyy. Mutta kun ajatellaan kokonaispalkkoja esimerkiksi lomarahan kanssa, emme varmastikaan jää paljon jälkeen.

Tähän saakka Attendo on saanut hyvin työntekijöitä. Vaasassa 25:tä paikkaa haki 70 ihmistä ja Seinäjoella neljää paikkaa 70.

– Kiinnostus on valtavaa. Ihmiset ovat nykyään valmiita liikkumaan työn perässä, ja nuoret ovat herkempiä vaihtamaan työpaikkaa.

Myös kuntien yksiköistä haetaan jonkin verran töihin Attendolle, mutta Tiina Talosen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että he vievät kunnalta kaikki työntekijät.

– Täytyy tehdä yhteistyötä ja löytää konsensus siihen, että molemmille riittää työntekijöitä. Paljon on ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä siihen työpaikkaan, missä ovat. Se on hieno asia. He ovat todellisia sitoutujia.

Sairaanhoitajat hakevat avoimia työpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin lähihoitajat. Helsingissä työntekijöitä taas on hankalampi saada, koska elinkustannukset ovat korkeat. Palkkakilpailuun Attendo ei kuitenkaan mieluusti lähde.

– Se ei käytännössä johda mihinkään. Kun ihminen saa palkankorotuksen, se menettää merkityksensä kolmessa kuukaudessa. Motivaation ja tyydytyksen työhön pitäisi tulla jostain muusta.

Akaaseen Attendo synnyttää noin 40 työpaikkaa, ja yritys palkkaa mielellään paikallisia ihmisiä.

– Eikä sekään ole tappioksi, että saadaan joku muuttamaan tänne ja kasvattamaan kaupungin väkilukua.

Jokaisella talolla on oma johtaja

Attendon organisaatio on Tiina Talosen mukaan matala. Suomessa hoivapalveluiden toimitusjohtajan Pertti Karjalaisen alapuolella ovat Talonen ja muut aluejohtajat ja heistä seuraavina hoivakotien johtajat. Akaan kahteen hoivakotiin tulee kumpaankin oma johtaja.

Hoivakoti Peltolan wc-pesuhuoneita on jo alettu laatoittaa.

– Olemme pitäneet tärkeänä sitä, että jokaisessa talossa on oma johtaja. Johtajalla on iso merkitys ilmapiirin ja luottamuksen synnyttämisessä tilaajaan ja omaisiin. Myös henkilökunta voi paremmin, kun johtaja on joka päivä paikalla.

Kevyttä hommaa hoivakodin johtaminen ei ole.

– Kyllähän meillä hoivakodin johtajat äärimmilleen venyvät. Kun pyörittää taloa, siitä tulee oma ja siitä halua sellaisen, johon kaikki haluavat hoitoon ja joka saa alueella hyvän maineen.

from WordPress http://ift.tt/2i2P1J0 via IFTTT

#IFTTT #WordPress

0 notes