#itsenäisyyspäivänvastaanotto | Explore Tumblr Posts and Blogs

pyhed-blog · 7 years

Text

Kauppatori opastus

Kulkujärjestys:

Tervehdys

Kauppatorin historia

Hakaniemen kauppahalli

Kaupunginvaltuusto

Keisarinnanpatsas

Ruotsin suurlähetystö

korkein oikeus

Presidentinlinna

Uspenski

Sky wheel ja sea pool

Kauppatorin ranta (kolera-allas)

Suomenlinnan lautat ja korkeasaari

Haavis amanda

Kiitä ja kuittaa

Kauppatori:

Nyt olemme saapuneet Kauppatorille (englanniksi Market square ja ruotsiksi salutorget) yhteeen Helsingin suosituimman ”nähtävyyden äärelle”. Monien listausten mukaan Kauppatori kuuluu Helsingin top10 suosituimpaan nähtävyyteen.

Tori itsessään on yksi Helsingin tunnetuimmista ja kansainvälisimmistä toreista. (muita tunnettuja toreja mm. Hakaniemen tori ja Senaatintori)

Jos peruutamme noin. 200-vuotta ajassa taakseppäin pääsemme Kauppatorin historian juurille.

Vielä 1800-luvun alussa tämä mukulakivinen tori oli pelkkä mutapohjainen kaupunginlahden poukama. Tätä lahtea käyttivät pääasiassa markkinapaikkana kalastajat, jotka kiinnittivät veneensä tähän nykyisen Kolera-altaan reunaan. Tähän aikaan varsinainen päätori oli Helsingin Suurtori eli nykyinen Senaatintori.

Kauppatoria ruvettiin rakentamaan todenteolla 1800-luvulla jolloin Helsingistä tuli Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki (nyk. Venäjä).

(1800-luvulla rakennettiin siis merkittävimmät Kauppatoria ympäröivät rakennukset. Esimerkkeinä Presidentinlinna, Ruotsin suurlähetystö, Kauppahalli, Korkeimman oikeuden palatsi, Kaupungintalo ja Uspenskin katedraali)

1800-luvulla Kauppatorin rantaa pitkin kulki Höyryjuna Katajannokalle. Tämä juna aloitti tyypillisesti matkansa rautatieasemalta ja rata päättyi Katajanokalle. Päätarkoitus junilla oli kuljettaa tavaraa ja tarvikkeita, satunnaisesti ihmisiä. Tämä rata kuitenkin purettiin tältä osuudelta 1890-lukuun mennessä.

Toisen maailmansodan aikana (1944) Helsinki koki massiivisia ns. ”suurpommituksia”, Kauppatori kuitenkin onnekkaasti selviytyi ilman suurempia osumia vaikkakin yksi pommi tippui vain satojen metrien päähän Helsingin yliopiston päärakennukseen.

Kunnanvaltuusto:

Sitten kerron tarkemin ensimmäisestä varsinaisesta nähtävyydestämme. Eli Helsingin Kaupungintalosta. Tässä sinivalkoisessa Car Ludvig Engelin 1800 (1833) –luvulla suunnittelemassa talossa istuu nykyisin Helsingin kaupunginvaltuusto.

(se vielä mainittakoon carl Ludvig Engelistä, että hän oli yksi keskeisimpiä Helsingin pääkaupungin suunnittelijoita)

Valtuusto valitaan neljän vuoden välein. Uusin valtuusto valittiin noin. Kaksi viikkoa sitten ja suurimpina puolueina Kokoomus, SDP (Suomen sosiaalidemokraattinen puolue) ja Vihreät. Helsingin valtuusto on siis Helsingin korkein päätävä elin.

Ennen kuin tästä rakennuksesta tuli valtuuston käyttämä tässä sijaitsi tässä Hotelli Seurahuone, joka oli aikansa hienoin. Nykyään hotelli sijaitsee Rautatientoria vastapäätä.

Kaupungintalo on avoinna yleisölle ja siellä järjestetään erikseen opastettuja kierroksia.

Kaupungintalo on osa Carl Ludvig Engelin uuskalassismin tyyliä. Samaa tyyliä ovat myös Senaatintoria ympäröivät rakennukset. Näin ollen kaupungintaloa koristaa ulkoreunoissa ja pääaulan yläpuolella korinttilaiset pylväät. Ja pääovien kohdalla doorilaiset tasaiset pylväät. (molemmat tyypillisiä klassisia pylväitä, alkuperiään antiikin rooman ajoilta)

Kauppahalli:

Kauppatorin kupeessa sijaitseva kauppahalli on yksi Helsingin kolmesta kauppahallista (myös hakaniemi ja hietalahti).

Tämä ”Vanha kauppahalli” on nimensä mukaisesti vanhin Helsingin kauppahalleista.

Myös tämäkin rakennus on rakennettu 1800-luvun loppupuolella (valm.1889).

Tästä jatkamme matkaa Kohti keisarinnan kiveä

Keisarinnankivi:

Keisarinnankivi – niminen muistomerkki on Helsingin vanhin muistomerkki. Eli tämä obeliski on valmistunut 1835. Myös tämäkin on carl Ludvig Engelin tuotoksia.

Patsas sai alkunsa kun 1833 Venäjän keisari Nikolai I puolisoineen (Aleksandra Fjodorovna) vieraili Helsingissä. Tämä patsas päätettiin myöhemmin pystyttää keisarinnan ensimmäisen Helsinki-vierailun muistoksi.

Tämä patsas pystytettiin paikkaan jossa keisaripariskunta astui esnimmäisen kerran maihin heidän höyrylaivansa saavuttua Helsinkiin.

Muistomerkki on punagraniittia ja sen päällä komeilee pronssista valettu ja kullattu pallo. Pallon päällä taas on keisarillisen Venäjän tunnusmerkki eli kaksipäinen kotka.

1917 Venäläiset vetivät alas muistomerkin pronssipallon ja sen kotkan ja poistivat jalustassa olevat muistokirjoitukset. Kaksipäinen kotka vaurioitui pudotuksessa. Vuonna 1971 palautettiin pronssipallo ja kotka obeliskin päälle. (2000 pallo ja kotkat uudelleen kullaattiin)

Ruotsin suurlähetystö:

Obeliskia vastapäätä sijaitsee Ruotsin suurlähetystö (se on tämä edessä oleva ruskea empire tyylinen rakennus) Empire eli uusklassismi.

Tämä rakennus oli alkujaan yksityisen kauppiaan (J.H heidenstrauch) omistama.

Tämän jälkeen taloa on muuetu vielä uusbarokki tyyliin (1500-luvun tyyli), kun talon omistaja vaihtui.

1920 tehtiin lunasti Ruotsin valtio tämän rakennuksen 400 000 tuhannella kruunulla itselleen suurlähetystöksi. Tällä kertaa rakennus suunniteltiin muistuttamaan Tukholman kuninkaallisten linnaa.

Korkein oikeus:

Presidentinlinnan vasemmalla puolella sijaitsee pramea korkeimman oikeuden rakennus.

Presidentin linna:

Presidentinlinna on valmistunut vuonna 1820, tällöin rakennuksen omisti Helsingin rikkain kauppias (J.H Heidenstrauch).

Tällöin linnan ensimmäinen kerros oli kauppakerros, toisessa kerroksessa kauppias asui itse ja ylin keroos oli vuokra-asuntoina.

Noin. 20vuoden pästä Suomen senaatti (verrattavissa nykypäivän eduskuntaan) lunasti rakennuksen Venäjän keisareiden palatseiksi. Palatsia laajennettiin huomattavasti omistajan vaihdoksen yhteydessä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana, johon voitiin sijoittaa jopa 200 sotilasta kerralla.

Suomen sisällissodan jälkeen 1918 suunniteltiin palatsista kuninkaan linnaa. Tällöin nimi ”linna” vakiintui. Suomi kuitenkin päätyi tasavalta valtiomuotoon ja palatsista tuli presidentin linna.

Alun perin presidentin virka-asunto sijaitsi presidentin linnassa, mutta vuonna 1940 lahjoitettiin Tamminiemi (Meilahti) presidentin virka-asunnoksi. Nykyään presidentin virka-asuntona toimii Mäntyniemi (meilahti). Tätä virka-asuntoa ovat käyttäneet kaikki Suomen presidentit Koivistosta lähtien.

Linnassa on noin satakunta erilaisia huoneita. Ensimmäisestä kerroksesta löytyy linnan palvelusväen tiloja, keittiö sekä sauna.

Linnan toisen kerroksen edustustiloja ovat mm. Valtiosali, jossa järjestetään itsenäisyyspäivän vastaanottoo.

Ruokasali, jossa on itsenäisyyspäiväjuhlien illallistarjoilut.

Muita tunnettuja linnan saleja ovat mm. peilisali ja keltainen sali.

Linnassa järjestettävä suurin vastaanotto on jokavuotinen itsenäisyyspäivänvastaanotto, johon kutsutaan vuosittain politikkoja, taiteilijoita, johtajia, näyttelijöitä ja muita vieraita teemojen mukaan.

Tänä vuonna Suomen itsenäisyyttä tulee 100 pyöreää vuotta täyteen. Tämä saattaa olla myös viimeinen Sauli Niinistön itsenäisyyspäivänvastaanotto – juhlien järjestäjänä. Hieno lopetus voisi sanoa.

Tasavallan presidentit ottavat myös arvovaltaiset vieraansa vastaan täällä presidentin linnan edustalla. Viimeisin korkea-arvoinen vieras oli Kiinan presidentti.

Presidentin linnaa on myös ulkopuolelta empire/uusklassinen ja tämänkin rakennuksen etuosassa nähdään joonilaiset pylväät komeilemassa.

Uspenskin katedraali:

Mainitsen vielä lyhyesti Vasemmalla puolella sijaitsevan Uspenskin katedraalin.

Tämä punatiilinen odtodoksikirkko on Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali.

Tämä kirkko sijaitsee tosiaan Katajanokan asuinalueella. Katedraali on pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Se on myös suosittu turistikohde.

Katedraali on varattavissa yksityistilaisuuksia varten.

Sky wheel ja Sea pool:

Kauppatorin laidalla sijaitsee vastikään rakennettu Allas sea pool merikylpylä. Allaskompleksista löytyy uima-allas, merivesiallas, sauna ja näköalaterassi.

Ainutkertaisessa paikassa sijaitseva allas on saavuttanut suuren suosion niin paikallisten kuin matkailijoiden keskuudessa.

Sea poolin takana komeilee Helsingin Sky Wheel, jota mm Finnair sponsoroi. Maailmanpyörä on vierailun arvoinen kohde jos ei pelkää korkeita paikkoja. Huipulta on hienot näköalat ympäri Helsinkiä.

Kolera-allas:

Kolera-allas on Kauppatorin edustalla oleva satama-allas.

Allas sai alkujaan nimensä 1900-luvun lopulla, jolloin laivan mukana tullut laivuri kuoli koleraan. Kyseisen henkilön ulosteet oli heitetty altaaseen ja näin ollen pelättiin että altaasta voisi levitä kolera jos vettä käyttää. Myöhemmin kolera-allas nimi on iskostunut altaan nimeksi ja lukee nykyään virallisesti kartoissa.

Kolera-altaalta lähtee monia eri sightseeing aluksia kevät-kesä ja syys aikaan. Altaalta kulkee myös säännöllinen reittiyhteys Suomenlinnaan sekä kesäisin korkeasaareen.

Kauppatorin molemmilta puolilta (Etelä-satamasta ja katajanokalta) lähtee päivittäin matkustuslaivoja Tallinnaan ja Tukholmaan.

Havis amanda:

Viimeisenä kohteena olemme tulleet tähän Havis Amandan patsaalle. Patsas on valmistettu 1900-luvun alkuvuosina ja altaan on suunnitelut Eliel Saarinen.

Patsaan keskipisteenä on alastonta naista esittävä hahmo. Naista patsaassa ympäröi neljä merileijonaa. Kaikki patsaat ovat valettu pronssista. Jalusta taas on punaista rapakivigraniittia. Patsas kuvastaa merestä nousevaa helsinkiä.

Vappuna patsas on ylioppilaidenjuhlinnan keskipiste. Eli tapana on lakittaa patsas sekä pestä se.

Erilaisten suurvoittojen johdosta kuten suomen jääkiekkojoukkoeen mm kullan jodosta on kansalaislla tapa kokoontua kauppatorille ja juhlistaa voittoa. Myös Lordin voittaessa euroviisut vuonna 2006 tuli kansa juhlimaan Kauppatorille.

0 notes