#bgalleria

[shkurtemushroomkingdom]

@b-galleria #tbt2022

#bgalleria #tbt2022

[10aaa]

Artist Im do one’s artwork at the B-galleria in Turku. He created his artworks using 3D printer. #3dprintingart #sculpture #bgalleria #honjafactory #10aaa_uk_korea #sewoon_spaceba #turku #finland #임도원 #imdoone(B-galleria에서) https://www.instagram.com/p/B5DQmeiJu5y/?igshid=1utpy30ax85ft

#3dprintingart #sculpture #bgalleria #honjafactory #10aaa_uk_korea #sewoon_spaceba #turku #finland #임도원 #imdoone

[vargknytt-blog]

#nattbrev #poesi #bgalleria #emmujohansson #laurakolehmainen

[haus-de-pnojekt]

haus de pnojekt: Happy Dirt Bay, installaatio (kasvit, keramiikka, kivi, lasi, multa, muovailuvaha, muoviputki, tekstiiliveistokset, savi, suihkulähdemoottori, vesi), 2018

haus de pnojektin yksityisnäyttely B-Galleriassa, Turussa 2018.

https://bgalleria.net/post/173540279073/haus-de-pnojekt-happy-dirt-bay

/

haus de pnojekt: Happy Dirt Bay, installation (ceramics, clay, fountain, glass, plants, plastic pipe, playdough, soil, stone, textile sculptures, water), 2018

haus de pnojekt’s solo exhibiton at B Gallery in Turku 2018.

https://bgalleria.net/post/173540279073/haus-de-pnojekt-happy-dirt-bay

#hausdepnojekt #bgalleria #installation #textileart

[b-galleria]

Anu Perkkiö: Never Ending Mankeli

Anu Perkkiö: Never Ending Mankeli B-gallerian Projektitila 16.10.–27.10.2019

Avajaiset tiistaina 15.10. klo 18-20. Tervetuloa!

Mun kaveri sanoi, että sen äiti mankeloi kaikki liinavaatteet.

”Joo nii munki”.

Ei meillä edes ole mankelia. Mankeli on ihana laite, vaikken mä ole koskaan semmosta käyttänytkään. Tiedän, miten se toimii ja se riittää.

Nykyään mankelien puristusvoima säätyy automaattisesti tekstiilin paksuuden mukaan. Puristusvoima litistää syötetyn kankaan kuitupäät niin, että epäpuhtauksille jää vähemmän tarttumapintaa ja tekstiili säilyy puhtaana pidempään.

Kestävät metallitelat ja vahva rakenne.

Joskus kankaat saattavat ”vetää” mankeloitaessa. Se johtuu siitä, ettei kankaan kude ja loimi ole yhdeksänkymmenen asteen kulmassa toisiinsa nähden. Näin ollen, ne pääsevät venähtämään. Mankeloitaessa suurin paine kohdistuu saumoihin. Mikäli vinossa oleva sauma osuu joka kerta samaan paikkaan, saattaa kangas mankeloinnin seurauksena haurastua ja rikkoontua.

Ei nekään vaan aina jaksa. Se on sitä ainaista hallintaa ja hallinnan menetyksen pelkoa.

Anu Perkkiö (s.1993) on kolmannen vuoden opiskelija Turun Taideakatemiassa. Työskentelyn lähtökohtana on yleensä kiehtova kuva, ajatus, tarina tai tunnelma. Teoksissa esiintyy usein hahmoja, joiden ulkoiset yksityiskohdat on piilotettu tai häivytetty pois, jolloin jäljelle jää vain osia identiteetistä. Katsojaa ohjataan kiinnittämään huomio tunnelmaan, pintaan, liikkeeseen ja materiaaliin.

”Haluan luoda maailmoja ja tarinoita, jotka kertovat tarinaa rytmin, värin ja muodon avulla. Tarinat voivat olla herkkiä, rajuja, oikukkaita. Ristiriitaisia ja toiveikkaita. Loppujen lopuksi maalaukseni kuitenkin käsittelevät henkilökohtaisesta näkökulmasta ihmisyyden, identiteetin, vallan ja roolien yhtymistä ja pirstaloitumista.”

Lisätietoja:

[email protected]

#taide #nykytaide #art #contemporayart #konst #samtidskonst #bildkonst #turku #bgalleria #åbo #visitturku #visitåbo #turkuart

[b-galleria]

Taiteilijahaastattelu: Tiina Majabacka

Tiina Majabacka on Turussa asuva taiteilija, joka valmistui keväällä 2019 Turun AMK:n Taideakatemiasta. Majabackan näyttely, työnimenään Tukahtunut resitatiivi tullaan näkemään B-galleriassa joulukuussa. Taiteilijaa haastatteli Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B:n puheenjohtaja Sampo Sirkka.

S: Minkälaisten asioiden parissa olet työskennellyt viimeksi?

T: Projektin alla on 1700-luvun silkkipuku ja siihen ensin sovituspuku, eli toile. Puku on osa B-galleriassa nähtävää videoinstallaatiotani. Urakka on ollut suurempi kuin edes osasin kuvitella, joudun myös opettelemaan samalla kun teen.

Projektini on monitahoinen, ja siinä on monta vaihetta. Koitan pitää itseni kasassa keskittymällä asioihin vaihe kerrallaan. Vaikka samalla toki aina hauduttelee tulevia askeleita. Mitään ei synny yhdessä illassa saman tien. Koen puvun teon olevan itsessään jonkinlainen performanssi, paha tilanne johon laitan itseni, ja josta minun on vain selvittävä. 

Koen tällä hetkellä olevani kiinnostavassa vaiheessa työskentelyssäni. Tuleva näyttelyni vie taidettani uusiin jännittäviin suuntiin. Olen innoissani ja kauhuissani yhtä aikaa. Otan suuria riskejä, mutta ehkä juuri riskit tekevät työskentelystä kiinnostavaa ja elävää. Haen sitä rajaa, jossa homma on juuri ja juuri hanskassa, ilman että pakka romahtaa. Taiteellisessa työskentelyssä olen itseasiassa huomannut henkisen puolen yhdeksi tärkeimmäksi. Haluan oppia pitämään pääni kasassa kaiken epävarmuuden ja riskin keskellä, mitä taiteilija kohtaa jo pelkän uravalintansakin takia.

S: Mistä olet eniten kiinnostunut aloittaessasi uuden teoksen tai teossarjan?

T: Tärkeintä on, että aiheen täytyy herättää innostusta ja intohimoa. Muuten en uskoisi jaksavani pitkää prosessia ja tunteiden vuoristorataa läpi, mitä töiden valmiiksi saattaminen vaatii. Parasta on, kun innostus aiheeseen herää uudestaan ja uudestaan. Aloitan teossarjan, kun aihe jää vaivaamaan niin, ettei siihen voi olla tarttumatta. Toisaalta voi ajatella, että ehkä se onkin aihe, joka valitsee minut ja vie mukanaan. 

Kerään jatkuvasti ideoita ja aiheita tuleviin teossarjoihin, joita kirjoitan ylös. Suurin osa niistä tuskin koskaan näkee päivänvaloa. En koe, että voisin aloittaa teossarjaa niin, että istuisin alas, ja koittaisin keksimällä keksiä aiheen. Yleensä ideat tulevat vain vastaan, ja ovat valmiina hautumassa ja odottamassa vuoroaan. Olen oppinut, että ehkä juuri epämukavuusvyöhykkeellä on eniten elossa. Siksi on tärkeää, että aloittaminen ja tekeminen myös pelottaa.

S: Minkälaisia kysymyksiä esität teoksissasi/teoksillasi?

T: Minusta olisi hauskaa, jos ihmiset voisivat itse keksiä kysymyksiä, ilman että olen niitä alleviivannut tai tuonut rautalangasta esille. Myös kysymyksiä, mitä ei minulle tule välttämättä edes itse mieleen. Haen lopulliseen teokseen jotain, mikä ei ole lopullisesti ratkaistu. Parasta on silloin, kun itsellekin jää osittain mysteeriksi, mitä teos tarkoittaa.

S: Tulevan näyttelysi yhtenä tärkeänä lähtökohtana on ollut äänen tutkiminen - tarkemmin hameet ja niiden tuottama äänimaailma - tilanteessa jossa niiden kantajien on täytynyt vaieta syystä tai toisesta. Mitä ajattelet äänestä tiedon välittäjänä?

T: Näyttelyni yksi lähtökohta on ollut äänen tuottaminen tilanteessa, jossa vallalla oleva kieli ei ole kaikkien käytössä. Teokseen on tullut myös muita tutkimuksen suuntia, kuten puvun suhde ympäristöön ja luontoon, sen ääni luontoäänenä. Puku on kuin instrumentti, jota soitetaan keholla, ja joka tuottaa tietyt äänet ja liikkeet. Mietin myös, voiko ääneen pukeutua. Tutkin siis pukua ja ruumista ja niiden ääniä. Nämä kaikki ovat ei-kielellisiä alueita, joilla on voimakas viesti. Ne voivat kertoa asioista, jotka vastaanotamme myös alitajuisesti. Ne kertovat paljon kulttuurista ja sen arvoista. Nämä teemat ovat erittäin kiinnostavia, ja tarkoituksenani on kehittää työskentelyni tutkimuksellista ja teoreettista puolta, kun aloitan syksyllä maisteriopinnot Aalto-yliopistossa.

Ei-kielellinen kehollinen kieli on ollut nyt näkyvästi esillä. Mielenilmauksessa henkilöt kumartuvat polviasentoon, toistaen George Floydin surmanneen poliisin pidätysasentoa. Tunnettu esimerkki äänen voimasta, voisi olla pohjois-Amerikan historiasta. Afrikkalaisten orjien rummut ja musiikki on voimakas viesti.

Vaikuttavaa on äänen lisäksi se, kun tietty ääni puuttuu. Siihen voi kiinnittää jopa enemmän huomiota, kuin varsinaiseen ääneen. Näin voisi ajatella esimerkiksi tilanteessa, jossa linnun laulu katoaa ympäristöstä. Äänen puute on traaginen paljon kertova viesti. Äänen lisääntyminen voi myös olla merkityksellistä. Korona-keväällä on tullut uutisia, että linnun laulu on voimistunut.

S: Olet työskennellyt sekä yksin että työryhmässä, ja nyt tulevaa näyttelyä työstät yhteistyössä usemman tekijän kanssa; mitkä ovat merkittävimpiä eroja joita olet kohdannut näiden työskentelytapojen välillä?

T: Yhdessä tekemisessä on ihanaa, miten projektiin tulee monen ihmisen ammattitaito, kokemus ja ideat. Voi laajentaa ihan uusille alueille. Elämä on liian lyhyt ehtiäkseen itse tehdä ja oppia kaikkea.

Vaikka tekisin yksin, en haluaa tunnetta yksinolosta. On tärkeää, että on luotettavia ihmisiä, joilta saada palautetta ja ajatuksia projektin kanssa painiessa.

Minua kiinnostaa vastakysymys, missä kulkee yksin tekemisen ja ryhmän raja? Onko kukaan tehdessään täysin yksin? Onko ajatus yksinäisestä nerosta, joka omassa tyhjiössään keksii kaiken, realistinen tai edes mielekäs. Leonardo da Vinci kävi kuulema ahkerasti kysymässä neuvoa muilta insinööreiltä. Voisiko osa neroutta ollakin se, että tajuaa, että kaikkea ei voi tietää eikä osata tehdä yksin?

S: Mielenkiintoinen näkökulma nerouteen. Tuntuu ainakin luontevalta olettaa, että todella hyvät tekijät tiedostavat myös omat vajavaisuutensa, ja sitä kautta osaavat etsiä ratkaisuja myös itsensä ulkopuolelta. Kuvataiteessa, erityisesti maalaustaiteessa on pitkät perinteet ja historia johon nojata. Edesmenneiden taiteilijoiden töitä voi kokea ja tekstejä lukea, ja kun pyöriteltävät teematkin ovat usein lähellä toisiaan, on heidän kanssaan mahdollista väitellä; tästä syystä koen itse, etten ole koskaan täysin yksin taiteeni kanssa. Kuinka paljon käyt itse ns. dialogia kuolleiden taiteilijoiden kanssa?

T: Dialogi kuolleiden ja elävien taiteilijoiden kanssa on minulle nykyään olennaista. Viittaan useisiin eri teoksiin eri aikakausilta työskentelyssäni. Teoksessani Taiteellinen ruumiinavaus (2019) tein toisintoa Turun taidemuseossa Helene Schjerfbeckin maalauksesta Leikkipuja. Prosessi suoratoistettiin näyttelytilaan. Maalaustaiteen opetuksen historiassa toisintaminen on ollut olennainen osa koulutusta. Minua kiehtoo ajatus, että toisintaessa, sekoittaessa samoja värejä ja matkimalla samoja siveltimen liikkeitä, taidehistoria kehollistuu. Prosessi jättää uudenlaisen henkilökohtaisen ja kokemusperäisen muistijäljen historiasta.

Tiina Majabacka (s.1980) on taiteilija, joka työskentelee maalauksen, piirustuksen, video- ja tekstiilitaiteen, tutkimuksen ja performatiivisuuden maastoissa. Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena ovat erityisesti ruumis, vaatteet ja niiden äänimaailma. Häntä inspiroi etenkin taide- ja pukuhistoria, kirjallisuus ja elokuvat. Majabacka on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta 2019. Hän jatkaa opiskelua syksyllä 2020 Visual Cultures, Curating and Contemporary Art (ViCCA) -maisteriohjelmassa Aalto-yliopistossa.

-----

Kuvat: Tiina Majabacka Kuvaluettelo: 1. Taustakirjallisuutta, 2020 2. Toile nro 1. 2020 3. Työtilasta, 2020 4. Taiteellinen ruumiinavaus, videoinstallaatio, 2019

#nykytaide #Taiteilijaelämää #taiteilijahaastattelu #taiteilijahaastatteluja #taiteilijantyö #taide #taiteilija #turkuart #Tiina Majabacka #bgalleria

[b-galleria]

Taiteilijahaastattelu: Fanny Varjo

Fanny Varjo on Turussa asuva taiteilija, joka opiskelee tällä hetkellä Turun AMK:n Taideakatemiassa. Varjon näyttely Kuriositeettikabinetti tullaan näkemään B-galleriassa lokakuussa. Taiteilijaa haastatteli Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B:n puheenjohtaja Sampo Sirkka.

S: Mitä korona-aikaasi kuuluu, miten poikkeusajat ovat vaikuttaneet taiteellisessa mielessä? Oletko pystynyt jatkamaan taiteellista työskentelyäsi?

F: Tänä erikoisena aikana taiteellinen työskentely on tuntunut oikein hyvältä. Eristäytyminen on oikeastaan pitänyt kiinni työskentelyssä ja on siten myös rytmittänyt arkea. Olen ollut tyytyväinen siihen, että on voinut pysähtyä, olla ja ajatella. Tilanteeseen on pitänyt sopeutua, mutta olen onnistunut kehittämään kaikenlaista hommaa itselleni. Siirryttyäni työskentelemään tänne kotiin, olohuoneen nurkkaan koulun verstaan sulkeuduttua, on ollut pidettävä taukoa puiden nakkelusta ja keskittyä siistimmän työskentelyn mahdollistaviin materiaaleihin, kuten tekstiiliin ja hiuksiin.

S: Mitä on viimeksi ollut työn alla?

F: Korona-ajan alussa sain yllättäen näyttelyajan Galleria Jänikseen, jonka tuotin nopealla aikataululla kotoa löytyvistä materiaaleista, tekstiilistä ja lasihelmistä. Se oli mielenkiintoinen projekti. Juuri tällä hetkellä työstän B-galleriaan tulevaa Kuriositeettikabinettia. Työskentelyltään se on puuveistosten eteenpäin viemistä, maalailua, lakkaamista, erilaisen karvan, hiusten harjailua ja liimailua osaksi veistoksia. Hyvät ilmat ovat mahdollistaneet työhuoneen viemisen ulos aina hetkellisesti, milloin minnekin, jonka ansiosta olen päässyt normaaliinkin tapaan työstämään puuta, sahaamaan ja hiomaan erilaisia muotoja. Beehen esille tulevassa kokonaisuudessa kiinnostuksena on ollut tuoda luonnonkappaleista esille jotain inhimillistä.

S: Mistä olet eniten kiinnostunut aloittaessasi uuden teoksen tai teossarjan?

F: Teokset syntyvät eri tavoin, mutta sanotaanko että useimmiten lähtökohtana ovat materiaalit. Tarvitsen ympärilleni erilaisia materiaaleja, joita lopulta alan yhdistelemään osaksi toisiaan ja työstämään siten eteenpäin. Niiden yhdisteleminen sitten näyttävät mitä tapahtuu vai tapahtuuko yhtään mitään. Materiaalin suhteen olen metsästäjä-keräilijä, joten on tullut hamstrattua ja tarkoituksellisesti haalittua aika paljon kaiken näköistä. Tällä hetkellä varastoni sisältävät muun muassa hiuksia, villaa, jouhia, kaarnaa, kangasta, maaleja, lankaa ja erilaisia litkuja, kuten lakkaa ja lateksia, joita sitten yhdistelen osaksi puuveistoksia.

Teoksen syntyprosessiin vaikuttavat erilaiset ideat, jotka rakentuvat materiaalien ja mielikuvituksen yhdistelminä. Toisinaan lähtökohtana on tahto käsitellä jotakin aihetta, tai selkeä visio lopputuloksesta, jolloin materiaali on keino saattaa idea konkretiaan. Inspiraatiota saan maailmasta ympäriltäni. Innoittajana tekemiseen toimii äärettömän monet asiat, usein visuaaliset ärsykkeet. Kuitenkin tiedostan käsitteleväni paljon tiettyjä samoja teemoja, joten varmasti tämä osaltaan ohjailee myös materiaalien haalimista ja valintaa.

S: Mitä kysymyksiä esität teoksissasi/teoksillasi?

F: Tällä hetkellä käsittelen sellaisia kysymyksiä kuten mikä on ihmisen suhde luontoon ja muihin eläimiin, sekä hallintaan, siihen onko ihmisellä ainainen pyrkimys hallita kaikkia ja toisaalta hallitsemmeko sitten kuitenkaan oikeastaan yhtään mitään. Kuriositeettikabinetti esittelee toisen luonnon, toisen todellisuuden, joka eroaa omastamme, mutta jossa on myös jotain samaa. Kuriositeetti kabinetti juontaa juurensa 1500-1600 -luvuilla syntyneeseen ilmiöön, jossa kerättiin kokoelmiin erikoisia ja epätavallisia esineitä tai eksoottisia luontonäytteitä.

Toivoisin että ihmisen kompleksista luontosuhdetta (kokonaisuutena tarkoittaen myös ihmisen suhdetta itseensä) voitaisiin lähestyä myös huumorin kautta. Työn on tarkoitus myös viihdyttää. Näyttelyn työstäminen on ollut minulle todella hauskaa. Toivon että se tuottaisi iloa myös muille, sekä niitä moninaisia tunteita, joita teokset ikinä herättävätkään: ehkä jopa inhoa ja ällötystä. Toivon myös katselijoiden reflektoivan siihen mitä he tuntevat ja miksi. Ehkä teokset herättävät kysymään, mikä näissä olioissa muistuttaa itsestä, mikä on puolestaan vierasta.

S: Olet viime aikoina tehnyt teoksia kuvitteellisesta kasviheimosta, joka on ottanut ihmismäisiä piirteitä selviytyäkseen paremmin maapallolla. Kasviheimon toiminnan sijasta, eikö mieluummin ihmisen kannattaisi alkaa matkimaan muita elämänmuotoja, kuten vaikka torakoita tai karhukaisia, joiden voisi olettaa biologisten ominaisuuksiensa puolesta selviävän paremmin elämänpiiriämme uhkaavista katastrofeista?

F: Ihmisessä ja karhukaisessa voisi olla kieltämättä aika kuolematon yhtälö. Ihminen haluaa tunnetusti olla ikuinen. Ilman muuta tieteen pitäisi syväjäädytettyjen ihmisten eloon herättämisen sijaan keskittää huomio sen tutkimiseen, kuinka saadaan ihmiselle karhukaisen kaiken kestävä ruumis.

S: Tiede, jos olet kuulolla niin otahan koppi tästä ideasta, tuen tätä aivan sataprosenttisesti.

F: Taidan ajatella ihmisellä olevan jo aika hyvä boogie, että sen toiminta on suurin uhka itselleen ja monelle muulle lajille. Siksi halusin keskittyä niihin muihin lajeihin. Antaa ääni kenties niiden epätoivolle? Sitä kuvastaa kuviteltujen kasviheimojen kohdalla ominaisuuksien kehittyminen ja niiden supervauhtia mutatoituminen, jotta ne pärjäisivät ihmisen rinnalla.

S: Ajatellessani niitä teoksiasi joista löydän viitteitä ihmisen ruumiillisuuteen, niin väistämättä alan pohtimaan vierauden kohtaamista. Samalla en ole ihan varma mitä se vieras on. Mitä ajattelet vierauden kohtaamisesta: mistä negatiivinen tai jännittynyt tunne tulee?

F: Se onkin kiinnostavaa! Kysymykset kehollisuudesta ja vieraudesta toistuvat teoksissani. Tarve pohtia tätä kysymystä syntyy ehkä siitä, että uskon näkeväni ympärillä ilmentymiä tästä itsestä vieraantumisesta. Jännittynyt tunne tulee ehkäpä siitä, kun jokin läheinen voi samalla olla niin vierasta. Esimerkiksi tällainen negatiivinen jännitys voi syntyä, kun näkee jotain omaan kehoon kuuluvaa, jossain muualla, jossain oudossa muodossa, väärässä paikassa. Tämä voi vaikuttaa jopa uhkaavalta. Uhkaavuus siinä on kiinnostavaa. Teosteni tarkoitus on myös osaltaan etsiä vastauksia siihen kysymykseen mistä se vieraantuneisuus syntyy. Miksi meille niin läheiset asiat kuten kehon eri osat voivat herättää kammotuksen ja inhon tunteita.

Esimerkiksi hiukset jossain muualla kuin ihmispäässä voidaan kokea etovana, jopa kauhua herättävinä. Hiuksia ei haluta löytää, varsinkaan toisen hiuksia, ruoasta tai hotellihuoneen lattialta. Se on merkki jonkun tuntemattoman läsnäolosta. Kirjallista opinnäytetyötäni tässä kirjoittaessa olen perehtynyt hiusten kulttuurihistoriaan. Hiukset ovat ihmiselle mielettömän tärkeä ja kulttuurisesti värittynyt kehon osa. Se ristiriita tärkeyden ja vierauden välillä kiinnostaa. Päässä hiuksista pidetään hyvää huolta, niitä muokataan, niillä viestitään. Hiuskaupassa kysyntä ylittää tarjonnan, joten muiden ihmisten hiuksia ollaan kuitenkin valmiita laittamaan omaan päähän.

Fanny Varjo (s.1995) on Turun Taideakatemiassa neljännelle vuosikurssille siirtyvä kuvataideopiskelija, jota kiinnostaa kolmiulotteinen työskentely. Usein materiaalit johdattelevat työskentelyä. Temaattisesti työt liikkuvat usein sellaisten asioiden ympärillä kuten kehollisuus, ihminen psykofyysisenä kokonaisuutena, ja sen suhde ympäröivään ja itseensä. Häntä kiinnostaa esim. miten havaitsemme ympäristöämme ja miten näemme itsemme osana sitä.

Kotisivut: https://fannyvarjo.wordpress.com/

Instagram: @varjovarjonen

————

Kuvat: Fanny Varjo

Kuvaluettelo:

1. Ompelunurkkaus

2. Puuveistoksen hiomista

3. Karvan liimaamista osaksi teosta

4. Yksityiskohta Waiting Room teoksesta

5. Yksityiskohta keskeneräisestä hiusten kiinnitys projektista

#taiteilijahaastattelu #taiteilijahaastatteluja #taiteilijantyö #luovatyö #taiteilijaelämää #nykytaide #bgalleria #turku #visitturku #art #turkuart

[b-galleria]

Elis Hannikainen ja Vappu Jalonen: Distress Run B-galleria 15.10.–3.11.2019 Esitys torstaina 10.10. klo 19. Tervetuloa!

Olen muovinmakuista vettä ja suoloja imevä ruumis, ja sen ruumiin imettäjä. Juoksen ja imen pullosta, imen energiageelejä, imen letkusta joka menee juomarakkoon selässäni. Kerran kyykistyn maahan märän kiven viereen ja nuolen kohtaa sammalen välissä.

Distress Run pohjautuu Hannikaisen ja Jalosen harrastamiin kestävyyslajeihin sekä henkilökohtaisiin kirjoittamisen prosesseihin ja niiden väliseen vuoropuheluun.

Teosten keskiössä ovat liikkuvat ruumiit kyvykkyyden ja kyvyttömyyden välissä. Ruumiit ovat normitettuja, nautintoa saavia, masentuneita ja tukea tarvitsevia. Teosten kuvaamat pitkät hiihtopäivät ovat yrityksiä selviytyä masennuksesta. Juoksija tarvitsee huoltoa ja kannattelua, kinesioteippausta, hierontaa, suolaa ja energiageelejä jaksaakseen ja pysyäkseen kasassa. Ruumiit ovat kietoutuneet käsityksiin terveydestä, kyvykkyydestä ja sukupuolesta.

Elis Hannikainen ja Vappu Jalonen tuovat B-galleriaan installaation, esityksen ja siihen perustuvan videoteoksen. Teosten kielet ovat suomi ja englanti.

Videoteos: kesto 11:28 min, kuvaus Camille Auer

Elis Hannikainen

Elis Hannikainen on taiteilija, joka työskentelee Suomessa ja Berliinissä.

Hannikainen valmistui Berliinin taideyliopistosta UdK:sta vuonna 2017, ja työskentelee tekstilähtöisesti mediataiteen ja installaation parissa. Hannikainen on käsitellyt teoksissaan kehollista kokemusta, osallistumisen mahdollisuuksia ja tukemisen ja kannattelun tapoja.

elishannikainen.com

Vappu Jalonen

Vappu Jalonen on taiteilija ja kirjoittaja, joka asuu ja työskentelee Helsingissä.

Jalosen teokset tapahtuvat kuvataiteen, esitystaiteen, äänitaiteen, kirjallisuuden ja tutkimuksen risteyskohdissa. Ne käsittelevät usein valtaa ja tiedontuotantoa tarkentamalla kehoihin ja jokapäiväisiin esineisiin, tilanteisiin ja sanoihin.

Jalonen on tehnyt useita puhe-esityksiä, joita hän on esittänyt muun muassa Helsingissä, Berliinissä, Genevessa, Varsovassa, Luulajassa, Melbournessa, Sydneyssä ja Cholulassa (2016–2019). Hän on yksi No play Feminist Training Camp -julkaisun kirjoittajista (nGbK Verlag, Berliini, 2017). 2018 Jalonen oli kaksi kuukautta Saaren kartanossa residenssissä.

vappujalonen.com

Elis Hannikainen and Vappu Jalonen: Distress Run October 15–November 3 2019 Performance on October 10 at 7pm. Welcome!

I am a running body and that body’s nurser. I suck from a flask, I suck energy gels, I suck from a tube that leads to a hydration bladder on my back. One time I kneel down by a wet rock and lick a spot between the moss.

Distress Run is based on the artists’ experience of endurance sports, personal writing processes and their exchange. The work is centred on moving bodies located somewhere between ability and inability.

The bodies are exposed to norms, able to feel enjoyment, depressed and in need of support. In the work, long days spent skiing are an attempt to survive depression. The runner requires care and support, kinesio taping, massages, salt and energy gels in order to keep going and not fall apart. The bodies are entangled in perceptions of health, ability and gender. 

In B-galleria, Elis Hannikainen and Vappu Jalonen will present an installation, a performance and a video work based on it. The works are in Finnish and English.

Video work: duration 11:28 min, camera Camille Auer

Elis Hannikainen

Elis Hannikainen is an artist working in Finland and Berlin.

Hannikainen graduated from the Berlin University of the Arts in 2017 and works with text-driven media art and installations. In their work Hannikainen has dealt with the bodily experience, possibilities of participation and means of support.

elishannikainen.com 

Vappu Jalonen

Vappu Jalonen is an artist and a writer. She lives and works in Helsinki.

The work of Jalonen happens at the intersections of visual art, performance, sound art, literature and research. Her work often deals with power relations and knowledge production by focusing on bodies and everyday objects, situations and words.

Her work includes speech performances in Helsinki, Berlin, Geneva, Warsaw, Luleå, Melbourne, Sydney and Cholula (2016–2019), and collective editing and writing of the publication No play Feminist Training Camp (nGbK, Berlin, 2017). In 2018 she was a fellow at the Saari Residence.

vappujalonen.com

#art #contemporayart #bgalleria #videotaide #installaatio #performanssi #videoart #installation #performance #konst #samtidskonst #videokonst #turku #visitturku #åbo #visitåbo #turkuart

[b-galleria]

Anna-Stiina Korhonen: BRAVE NEW GIRL B-galleria 20.8.–6.9.2020 Avajaiset keskiviikkona 19.8. klo 18-20. Tervetuloa!

“She wants a good time No need to rewind She needs to really really find what she wants She lands on both feet Won’t take a back seat There’s a brave new girl And she’s comin’ out tonight” (Britney Spears / Brave new girl)

BRAVE NEW GIRL -maalauskokonaisuudessa oma suhteeni todellisuuteen virittyy arkista verkkari-minää överimmäksi. Olen maalauksissani se uusi uljas rohkea tyttö, joka en aina lihallisessa todellisuudessa uskalla olla. Havainnoin visuaalista kulttuuria ja elämääni sekoittaen niistä kunnon sopan: lapsuuden paperinukkeleikit, Instagram feedin muotikuvat ja röökaavat sutturat sulautuvat yhteen lähes saumattomasti ja sekava, mutta silti niin pyhä perhe pitää aina yhtä. Eksistentiaalinen kriisi saa teoksissa asetelmallisen, jopa lavastemaisen muodon. Dramatiikka ja huumori kompuroivat käsi kädessä läpi kerronnan. Käsittelen teoksissani sitä, miten yhtenä hetkenä voi olla itsevarma ja seuraavassa hetkessä täysin eksyksissä.

Anna-Stiina Korhonen on helsinkiläinen taidemaalari. Hän opiskelee Vapaassa Taidekoulussa ja aloittelee parhaillaan lopputyövuotta. Välineinä hän käyttää vaihtelevasti akryyli- ja öljyväriä sekä tussia. Häntä kiehtovat värin olemus, arjen havainnoiminen, muoti, taidehistoria ja musiikkivideot. Korhosen teosten tarinat välittyvät usein esineiden ja asetelmallisuuden kautta. Hänen maalauksissaan on yhtä aikaa vakavuutta ja leikkisyyttä.

instagram.com/annastiina_k annastiinakorhonen(at)gmail.com @annastiina_k @bgalleria

Teostiedot: “How well you walk through the fire?”, 81x100 cm, öljy kankaalle, 2020

#bravenewgirl contemporaryart contemporarypainting art painting

[b-galleria]

Satu Tani & Maria Tani: TraumaWear B-gallerian projektitila 20.8.–6.9.2020 Avajaiset keskiviikkona 19.8. klo 18-20. Tervetuloa!

Satu Tani on kuvataiteilija ja Maria Tani Invalidiopistosta valmistunut artesaani. Siskoksista toinen on ainakin näennäisesti neurotyypillinen ja toinen autisti. He tekevät taidetta yhdessä ja erikseen.

TraumaWear on maailma, jossa virkatut meduusat heiluvat ja trauma-asuja saatetaan käyttää performansseissa. TraumaWear on joka kerralla erilainen.

Satu Tani (s.1984) tutkii taiteessaan muun muassa autismin arvoitusta ja traumoja. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta vuonna 2011 suuntautumisenaan media- ja videotaide.

Maria Tani (s.1986) tekee hypertarkkoja, pisteistä koostuvia pigmenttitussitöitä sekä mielikuvituksekkaita käsitöitä. Hän rakastaa sienten ulkonäköä sekä merieläimiä, eikä puhu tuntemattomille.

Lisätietoja:

satu.k.tani(at)gmail.com

Sosiaalisen median tunnisteet:

@satu_tani @maima_tani @bgalleria

#traumawear sisterstani

[10aaa]

메리 크리스마스! 휘바아 오울루아 Hyvää joulua! Merry Christmas! #bgalleria #maryartproject #10aaa #spaceba #snwkunst #artists #santaclaus #laplandfinland (Lapland Rovaneime에서) https://www.instagram.com/p/Brzj3STg1SF/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=4e77uxjeibiv

#bgalleria #maryartproject #10aaa #spaceba #snwkunst #artists #santaclaus #laplandfinland

[10aaa]

Day3: Artists&Social Welfare workshop at B-galleria in Turku, Finland #fantastic #support #arko #bgalleria #10aaa #maryartproject #snwkunst #winter #artistssocialwelfare #finland #turku #workshop(Turku, Finland에서) https://www.instagram.com/p/BrixUYIAx9h/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=1ee8tu2dgq3cg

#fantastic #support #arko #bgalleria #10aaa #maryartproject #snwkunst #winter #artistssocialwelfare #finland #turku #workshop

[10aaa]

Day 1 : Artists & Social Welfare project in Finland - visiting library in the morning. #artists #Finland #Turku #library #maryartproject #bgalleria #spaceba #spaceba421 #10aaa #arko #culturalexchange (Turku, Finland에서) https://www.instagram.com/p/BrTybUdgikJ/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=f6afucjgs99t

#artists #finland #turku #library #maryartproject #bgalleria #spaceba #spaceba421 #10aaa #arko #culturalexchange

[b-galleria]

Anna-Emilia Mikkola: Eevoja B-galleria 8.7.–25.7.2021 Avajaiset keskiviikkona 7.7. klo 18-20. Tervetuloa!

Eevoja on kokoelma lyijykynäpiirroksia 1900-luvun Eeva-naistenlehden tyylikkäistä naisista. Paperille piirretyt mustavalkoiset muotokuvat jäljittelevät lehtien sivujen mustavalkoisia muotikuvia. 

Näyttely antaa katsojalle tilaisuuden astua 1900-luvulle, ja tarkastella millaista silloin oli muodikas pukeutuminen. Mikä on erilaista nykyaikamme trendeihin verrattuna, voimmeko löytää jotain yhtäläisyyksiä? Ovatko ne esim. klassinen helminauha tai muotiin palannut minihame?

Nykyaikanen “fast fashion”-kulttuuri ei tunne mittatilaustyönä tehtyjä pukuja, tai sota-ajan muodinmukaisiksi muokattuja vanhoja vaatteita. Aikanamme on helpompi olla trendikäs, muoti on halvempaa sillä tyylit ja trendit vaihtuvat nopeasti, ja vaatteista on tullut kertakäyttöisempiä. Tuntuvatko 30- tai 50-luvun tyylit oudoilta nykyaikamme pukeutumisen rinnalla?

Näyttelyni pointti on antaa katsahdus menneeseen. Estetiikka on töissäni tärkein puoli. Muoti ja tyyli ovat estetiikkaa. Ihmisellä on usein jonkinlaisen estetiikan nälkä, ja pukeutuminen on osa sen tarpeen täyttämistä. Itsensä koristaminen tuo visuaalista nautintoa niin itselle kuin muille.

Lisätietoja:

Sähköposti: annaemilia.mikkola(at)gmail.com

Sosiaalisen median tunnisteet:

Instagram: @annaemiliamikkola , @miss_anabanamba  

@bgalleria     #eevoja

[b-galleria]

Tiina Laakso: Avaus B-galleria 10.–27.09.2020 Avajaiset keskiviikkona 09.09. klo 18-20. Tervetuloa!

Mitä tapahtuu esittävän ja abstraktin väliin jäävässä tilassa? Voiko havainnon hajottaminen avata ikkunoita toisenlaiseen todellisuuteen? Voiko kontrollista luopumalla löytää uudelleen lapsuuden satumaailmoja ja niissä kulkevia olentoja?  

Tutkin havainnon hajottamista kohti abstraktia, kunnes kankaalle alkaa syntyä tarinoita. Vaikka teoksissani kuplii hyvin voimakkaasti lapsenomainen ilo ja uteliaisuus maailmaa kohtaan, niissä seikkailevat olennot toimivat myös peileinä. Taustalta saatat erottaa kaikuja irrallisuudesta, yksin jäämisen pelosta ja nähdyksi tulemisen vaikeudesta.  

Haluan antaa katsojalle vapauden kokea teokset sellaisenaan. Tulkintojen äärettömyys ja rajattomuus kiinnostaa. Haluan myös ruokkia hyvin inhimillistä kaipuuta tarinoihin. 

Teossarja on toteutettu akryyliväreillä ja sekatekniikalla. 

Lisätietoja:

laakso.tiina(at)live.com

Sosiaalisen median tunnisteet:

@tiina_laakso_art @bgalleria

[b-galleria]

Huomio huomio, B-gallerian näyttelyhaku syyskaudelle 2020 on nyt käynnissä!

Näyttelyhaku syksylle 2020:

Syyskaudella 2020 B-galleria jatkaa uutta näyttelyrytmitystään, ja tarjoamme vain kolmen viikon näyttelyaikoja. Näyttelyajat ovat heinäkuusta joulukuuhun. Tilavuokra näyttelyn järjestäjälle on 460€. Vuokraan sisältyy näyttelyn valvonta, sähköiset kutsut sekä lehdistötiedotus.

Näyttelyaikaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Liitä hakemukseesi näyttely- tai projektisuunnitelma, näytteitä aikaisemmasta työskentelystäsi sekä halutessasi ansioluettelo. Mainitse hakemuksessasi myös haetko näyttelyaikaa vai projektiaikaa. Hakemuksessa voit esittää myös mahdollisen toiveen näyttelyn tai projektin tarkemmasta ajankohdasta.

Kokoa hakemuksesi liitteineen yhdeksi PDF-muotoiseksi tiedostoksi, jonka nimeät muotoon sukunimi_etunimi.pdf.

Näyttelyaikoihin sisältyy kahden päivän ripustusaika. Galleriatilan pinta-ala on noin 48 m² ja huonekorkeus 3 m. Pohjapiirros tilasta löytyy osoitteesta bgalleria.net/tila. B:n takahuoneen Projektitilan käytöstä näyttelyn yhteydessä sovitaan erikseen. Projektitilan pohjapiirros löytyy osoitteesta bgalleria.net/projektitila.

Hakemukset tulee toimittaa yhtenä PDF-tiedostona sunnuntaihin 27.10.2019 klo 23:59 mennessä sähköisesti osoitteeseen [email protected].

Näyttelyt valitsee Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B ry:n näyttelytyöryhmä.

Lisätietoa: B-galleriaa pyörittävän Suunnitelma B ry:n toiminta on voittoa tavoittelematonta. Kannatamme taiteilijavetoisten gallerioiden siirtymistä vuokrattomuuteen, mutta toistaiseksi yhdistys ei ole saanut rahoitusta, joka kattaisi galleriatilan vuokria. B-gallerian toimiston yhteydessä sijaitseva Projektitila on sen sijaan ilmainen ja näyttelyhaku sinne on auki ympäri vuoden.

B-galleria [email protected]

>>>>>>>>>>

Attention, B-galleria is now accepting applications for exhibitions and projects for Autumn 2020!

Exhibitions for Autumn 2020:

In Autumn 2020 we continue to offer only 3 week exhibition periods, available from July through December. The fee for a 3 week exhibition period is 460 euros. The fee includes overseeing the exhibition through exhibition time, invitations via our social media and email, and press release.

Applications should include a plan for the exhibition or project, CV and samples of previous work. In the application you can state a more specific date when you would or wouldn't like to hold your exhibition.

Mounting of the exhibition is included in the period. The floor space of the gallery is approx. 48 m² and the ceiling height is 3 m. The floor plan can be found at bgalleria.net/tila. Using the project space in the back room of the gallery for your exhibition is subject to negotiation. The floor plan of the project space can be found at bgalleria.net/projectspace.

Submit your application materials as a single PDF file (named in format lastname_firstname.pdf) by October 27th, 2019 23:59 to [email protected].

Exhibitions are selected by a committee consisting of members of the organisation Nykykulttuuriyhdistys Suunnitelma B.

More info: Suunnitelma B ry, the organization that runs the gallery, is a nonprofit organization. As such, even though we support the change for galleries to become rent-free, we have not been able to secure sufficient funding for B-galleria to become one yet. We offer a project space attached to our office free of charge and accept applications to it throughout the year.

B-galleria [email protected]