marvialatiia-blog

[marvialatiia-blog]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä

Tämän syksyn aikana Digitaalisen liiketoiminnan kurssilla olemme oppineet paljon uutta ja koko ryhmämme on yhtä mieltä siitä että kurssi on ollut todella mielenkiintoinen. Blogien perustaminen heti kurssin alussa on mielestämme ollut loistava väline digitaaliseen liiketoimintaan perehtymiseen kokonaisuudessaan. Blogeja kirjoittamalla sekä muiden ryhmän jäsenten tekstejä lukemalla on saanut selkeän ja laajan käsityksen digitaalisen liiketoiminnan eri osa-alueista. 

Digitalisaatiota ja digitaloutta käsitellessämme opimme miten laajasti digitalisaatio on vaikuttanut ja tulee jatkossakin vaikuttamaan yrityksien kehitykseen, kansainvälistymiseen ja jopa organisaatioiden rakenteiden muuttumiseen. 

Digitaaliseen markkinointiin perehtyessämme, opimme tunnistamaan erilaisia markkinointi keinoja kuten inbound- sekä outbound-markkinointi. Sisältömarkkinointia opiskeltuamme pystyimme myös hyödyntämään erilaisia sisältömarkkinoinnin työkaluja omaan projektiimme.

Moderneista verkkopalveluista erityisesti mieleemme jäi hakukoneoptimointi ja sen merkitys yritysten talouteen nyky-yhteiskunnassa. Oli myös erittäin mielenkiintoista oppia lisää algoritmeistä joiden avulla Google-haku toimii. Oli myös kiinnostavaa tutustua eri yritysten verkkosivuihin ja vertailla niitä keskenään. 

Ostopolkujen muutokset olivat todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe. Oli erikoista huomata miten suuria eroja ostokäyttäytymisestä löytyi eri pohjoismaiden väliltä. Tulevaisuuden maksutavat olivat erityisen kiinnostava aihe josta olisimme kaikki mielellään oppineet lisää. 

Mobiilisovellukset sekä some, olivat meille ennestään hyvinkin tuttu aihe. Vertaillessamme sovellusten käyttöä oppitunnilla oli yllättävää huomata miten montaa sovellusta ihmiset käyttävät päivittäin/viikoittain. Suosituimpia sovelluksia tarkastellessamme vastaan ei tullut sen suurempia yllätyksiä, joitakin aasialaisia sovelluksia lukuun ottamatta. 

Kokonaisuudessaan Digitaalisen liiketoiminnan kurssi oli hyödyllinen ja mielenkiintoinen kurssi, jonka sisältöä pystymme varmasti hyödyntämään tulevaisuudessa. Kurssin sisältö tarjosi monipuolisen läpileikkauksen digitaalisesta liiketoiminnasta vaikka osa asioista olikin jo entuudestaan tuttuja opimme myös paljon uutta tarkkaillessamme asioita uusista näkökulmista. Näin kurssin lopulla voimme ylpeänä todeta ettei “Asiantuntija blogi” ole enää yhtään niin kaukaa haettu nimityst blogeillemme kuin kurssin alussa. 

#aasiantuntijat ryhmä6 digitaalinen liiketoiminta

[marvialatiia-blog]

Fazerin somekanavat

Tässä postauksessa perehdymme sosiaalisenmedian käyttöön yritysmaailmassa. Valitsin kohde yritykseksi Fazerin, sillä tiesin jo entuudestaan heidän hyödyntävän somea laajasti. Fazerilta löytyy sosiaalisesta mediasta sivut Facebookista, Instagramista, Youtubesta, LinkedInistä, Twitteristä sekä Pinterestistä, eli Fazerin voit löytää lähestulkoon mistä vain ja milloin vain. 

Fazerin somekanavista selkeästi eniten ihmisiä tavoittaa Facebook yli kolmellasadallatuhannella sivuston aktiivisella seuraajalla. Hyvänä kakkosena tulee Instagram jossa Fazerilla on kunnioitettavat 73 900 seuraajaa. Kolmanneksi seuratuin kanava on Youtube jossa Fazerin kanavan tilanneita ihmisiä löytyy 59 368. Selkeästi pienempiä mutta kuitenkin merkittävän määrän ihmisiä tavoittavia kanavia ovat Pinterest reilulla kahdellatoistatuhannella vierailijalla kuukaudessa sekä Twitter reilulla kuudellatoistatuhannella ja LinkedIn kahdellakymmenelläkolmellatuhannella seuraajalla.

Eri somekanavilla on jonkin verran erilaiset käyttötarkoitukset ja niihin on tuotettu erilaista sisältöä, vaikkakin teemat säilyvät lähestulkoon samoina kanavasta riippumatta. Facebookissa Fazerilla on esimerkiksi pelkän mainonnan lisäksi paljon erilaisia mielipidekyselyitä joilla pyritään selvästi aktivoimaan seuraajia ja tätä kautta lisäämään näkyvyyttä. Facebook on myös kanavista selkeästi helpoin ja yleisin tapa jolla asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä Fazeriin, esimerkiksi kommentoimalla heidän julkaisujaan tai vaihtoehtoisesti julkaisemalla mieltään askarruttavia kysymyksiä Fazerin Facebook seinällä. Oli myös hienoa huomata että Fazer on Facebookissa hyvin aktiivinen ja ihmisten kommentteihin ja kysymyksiin vastaillaankin hyvin aktiivisesti. Facebookissa Fazer myös mainostaa paljon omia uutuus-tuotteitaan sekä jakaa erilaisia ruokavinkkejä sekä reseptejä. 

Instagram-sivuillaan Fazerin sisältö on pitkälti hyvin samanlaista kuin Facebookissa, merkittävimpänä erona esille nousi se etteivät ihmiset kommentoi julkaisuja Instagramissa läheskään yhtä aktiivisesti kuin Facebookissa. Uskonkin että suurin osa Fazerin seuraajista Instagramissa pitää heidän sivuaan lähinnä hyvänä vaihtoehtona ajantasalla pysymiseen muun muassa uutuus-tuotteiden saralla. Fazerin Youtube-kanavan sisältö poikkeaa heidän Instagram ja Facebook sivuistaan siinä että, Youtubessa videoita julkaistaan selkeästi teemoittain ja kamppanijoittain. Iso osa videoista on myös TV:stä tuttuja mainoksia. Lisäksi Youtube-kanavalta löytyy suoria resepti-videoita joitka ovat mielestäni hyvä lisäys sisältöön. 

Pinterstissä Fazer puolestaan keskittyy jakamaan kauniita ja inspiroivia kuvia erilaisista ruoka-annoksista sekä tuotteistaan. Twitterissä sekä LinkedInissä Fazer ottaa pelkän markkinoinnin ja mainonnan lisäksi kantaa jonkin verran myös ajankohtaisiin aiheisiin, ja toki LinkedInin kautta pyrkii myös etsimään samalla uusia työntekijöitä jakamalla työnhaku-ilmoituksiaan aktiivisesti.

Mitä some-kanavia sinä seuraat eniten?

#fazer #social media #some

[marvialatiia-blog]

Verkkokauppa Pohjoismaissa

Tässä postauksessa tarkastelemme Suomalaisten ostokäyttäytymistä verkkokaupan maailmassa, suhteessa muihin Pohjoismaihin, PostNordin teettämän verkkokauppaan keskittyneen tutkimuksen pohjalta. PostNord on seurannut  Pohjoismaiden verkkokaupan kehitystä jo 10 vuoden ajan, ja tehnyt aiheesta raportteja vuosittain. “ Verkkokauppa Pohjoismaissa 2018″ raportti perustuu laaja-alaiseen kuluttajatutkimukseen johon on osallistunut eri pohjoismaista yhteensä lähes 100 000 ihmistä.

Verkkokauppa on ollut todella yleistä kaikissa Pohjoismaissa jo useamman vuoden ajan, eikä vuosi 2018 poikkea historiasta, sillä verkkokauppa jatkaa yleistymistään kovaa tahtia. Yleisintä verkkokauppa on Ruotsissa, jossa 66% väestöstä (18-79 vuotiaat) kertoo tekevänsä ostoksia verkossa ja käyttävänäsä verkossa tehtäviin ostoksiin keskimäärin kuukausittain noin 200€. Suomessa vastaava prosentti on 46% ja keskimääräinen käytetty summa 156€. Yhteensä pohjoismaalaisista 60% kertoo tekevänsä ostoksia verkkokaupoissa jopa keskimäärin kuukausittain, kuluttaen verkossa yhteensä 21,7 miljardia euroa vuoden 2017 aikana. 

Miksi verkkokauppa sitten on niin yleistä? Suurin osa pohjoismaalaisista kertoo tekevänsä ostoksia verkossa ensisijaisesti siksi, että verkossa ostosten tekeminen on mahdollista mihin vuorokauden aikaan tahansa ja juuri silloin aikaan kun asiakas itse haluaa. Lisäksi iso osa vastanneista kertoo päätyvänsä verkossa shoppailuun kivijalkaliikkeitä edullisempien hintojen ja huomattavasti laajemman valikoiman takia. Entä mitä ihmiset sitten ostavat verkossa? Kaikissa pohjoismaissa selkeästi eniten verkosta ostetaan kenkiä sekä vaatteita, seuraavalta sijalta löytyy media ja kolmannelta viihde ja elektroniikka. 

Oli mielenkiintoista myös huomata että suomalaiset ja norjalaiset tekevät huomattavasti enemmän verkko-ostokistaan ulkomailta, verrattaessa muihin pohjoismaihin. Tästä voidaan hyvin huomata esimerkiksi se miten paljon ruotsalaisten verkkokauppojen merkittävästi parempi saatavuus luo eroja pohjoismaiden välille. Myös verkko-ostosten tekeminen mobiilissa kasvaa jatkuvasti. Eniten ostoksia mobiilissa tehdään Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa mobiilissa ostoksia tehdään muihin pohjoismaihin verrattaessa vähiten, mutta kuitenkin jopa 32% vastanneista suomalaisistakin kertoo tekevänsä ostoksia mobiilissa. 

Teetkö itse usein ostoksia verkossa? 

Jos aihe kiinnostaa kannattaa ehdottomasti lukea kyseinen raportti kokonaisuudessaan!

Lähteet: https://www.postnord.fi/globalassets/suomi/raportit/verkkokauppa-pohjoismaissa/verkkokauppa-pohjoismaissa-2018.pdf

#verkkokauppa

[marvialatiia-blog]

Ryhmäblogi / Lean Canvas

Olemme saaneet tehtäväksemme edistää Validian toimintaa digitaalisin keinoin ja innovoida parhaamme mukaan maksimoidaksemme Validian tuotot ja asiakkaiden tyytyväisyyden. Esittelemme tänään teille Lean Canvasimme liittyen innovaatioomme. Innovaatiomme Validialle on erittäin monimuotoinen sovellus, joka ratkaisee pääosin ongelmat palautteensaantiin, huonoon imagoon, sisäiseen viestintään, aikatauluttamiseen ja sopivan hoitajan löytämiseen. Esittelemme kohdeyrityksen ongelmia ja ratkaisujamme niihin. Canvasiin liittyy myös innovaatiomme myyntipuhe, asiakasryhmien esitteleminen, markkinointikanavat, avointoimintojen mittaaminen, kulurakenne ja tulovirrat.

Havaitsimme Validian suurimmiksi ongelmiksi todella huonon julkiskuvan, verkkosivut, sekä asiakastyytymättömyyden. Myös työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja osaamattomuus, sekä asiakkaalle sopivan hoitajan löytyminen ovat varteenotettavia ongelmia. Sovelluksemme pyrkii pääosin parantamaan Validian julkiskuvaa nopean palautteenannin kautta. Internetissä on paljon palautetta Validiasta, mutta melkein kaikki ovat negatiivisia. Arvelimme tämän johtuvan siitä, että palautteensaantiin ei paljoa panosteta. Palautetta saadaan vain yleisillä keskustelusivuilla ja asiakaskokemuksiin tyytymättömät ihmiset käyvät kirjoittamassa paljon herkemmin kuin hyvän kokemuksen saaneet. Sovelluksessamme palautteenanti on helppoa ja nopeaa. Asiakkaita voi jokaisen asiakaskokemuksen jälkeen kehottaa antamaan palautetta, mikä tulee näin ollen olemaan muutakin kuin negatiivista ja Validian julkiskuva nousee pohjamudistaan. Sovelluksessa on myös esim. jokapäiväinen kalenteri asiakkaalle, palveluita mitä omaiset voivat ostaa asiakkaalle ja motivointisysteemi vähentämään työntekijöiden vaihtuvuutta ja motivoimaan hoitajia tekemään parempaa työtä.

Asiakaskohderyhmiin kuuluvat kaikki asumiseen ja arkipäivään enemmän apua tarvitsevat vammaiset ja vammautuneet henkilöt. Laajemmin asiakaskohderyhmiin kuuluvat myös omaiset, sekä vammaisille apua hankkivat. Suurimpana kohderyhmänä pidämme itsenäistymishaluisia vammaisia.

Markkinointikanavia ovat eri verkkosivut, sometilit, yhteistyökumppaneiden auttavat kädet, messut ja sponsorit. Erittäin tärkeitä ovat myös hoitoalan lehdet ja kunnolla markkinoidessa lehtiset bussipysäkeille, kauppakeskuksiin, terveysasemille ja sairaaloihin.

Avaintekijöitä ja sovelluksemme toimivuutta mittaamme pääosin tietenkin sovelluksen latauskerroilla. Sovelluksen sisäisesti pystymme mittaamaan palautteenantojen määrää ja laatua. Mittaamme myös tulojen määrää, mitkä tulevat sovelluksen sisäisistä ostoista. Pitkällä aikavälillä tärkeitä mittaamisen lähteitä ovat asiakasmäärän kasvu ja työntekijöiden vaihtuvuus.

Tulovirtoihin liittyen tulonlähteitä voivat olla yhteistyökumppanit, uudet asiakkaat, omaiset, invalidiliitto ja sovellukseemme liittyen tärkeimpänä sovelluksen sisäiset ostot. Sovelluksen sisäisten ostojen tulot ennustamme todella merkittäväksi. Sisäisiä ostoja ovat erilaiset erityispalvelut, hoidot, erikseen järjestettävät tapahtumat sekä ohjelmat.

Sovelluksen alkuinvestointi on todennäköisesti tuntuva, mutta jatkossa oletamme sen maksavan itsensä moninkerroin takaisin. Jatkuvia kustannuksia tulee myös sovelluksen ylläpitämisestä, mutta nämä eivät suuria ole. Vähän kustannuksia myös työntekijöiden ja asiakkaiden sovellukseen perehdyttämiseen. Asiakkaille applikaatio on ilmainen, sisäisiä ostoja lukuunottamatta.

Sovellustamme mainostamme kaiken kattavana All -in sovelluksena, mikä voidaan luokitella jopa apua tarvitsevien TripAdvicoriksi. Hyvä tulee!

[marvialatiia-blog]

Hakukoneoptimointi

Tämä postaus poikkeaa hieman aiemmista kirjoittamistani teksteistä, sillä perinteisen postauksen sijaa olen tällä kertaa koonnut 10 kohdan oppaan hakukoneoptimoinnista Googlen laatiman hakukoneoppaan pohjalta. Listalta löytyy siis 10 vinkkiä yrityksille omien verkkosivujensa näkyvyyden parantamiseen hakukoneissa.

1. Tarkista löytyykö sivustosi Googlen hakemistosta: Tee site:-haku sivustosi URL-osoitteella. Jos näet tuloksia, sivustosi on hakemistossa.

2. Kiinnitä huomiota yksilölliseen otsikointiin. Kuvaile sivuasi mahdollisimman tarkkaan valitsemalla kuitenkin otsikko, josta välittyy sivun aihe selkeästi ja joka on helppolukuinen.

3. Käytä Description-sisällönkuvaus kenttää. Pyri kuvailemaan sivustosi sisältö mahdollisimman tarkasti ja mielenkiintoisesti, sillä tämä teksti näkyy todennäköisesti google-haussa sivustosi otsikon alla, jolloin tekstin on syytä vastata tehtyyn hakuun mahdollisimman kattavasti ja kutsuvasti, jotta ihmiset päätyvät juuri sinun sivuillesi.

4. Lisää strukturoitua dataa, eli koodia joka kertoo olennaisia tietoja yrityksestäsi. Lisäämällä sivustostasi tarkemmin kertovaa tietoja kuten aukiloajat, arvostelut, myytävät tuotteet sekä palvelut ja osoitteet, parannat huomattavasti mahdollisuuksiasi houkutella oikeanlaista yleisöä sivuillesi.

5. Käytä riittävästi ULR-osoitteita. On tärkeää että sivustostasi löytyy useita erillisiä ULR-osoiteita, jotka vastaavat sivuston eri osa-alueita. Näitä osoitteita hyödyntämällä hakukoneet pystyvät ohjaamaan potentiaaliset asiakkaat suoraan hakemansa tiedon äärelle, sen sijaan että he joutuisivat kaivelemaan etsimäänsä tietoa erikseen verkkosivujen sisältä.

6. Luo asiakkaita houkuttelevat nettisivut. Luomalla asiakkaita miellyttävät sekä selkeät ja helppokäyttöiset verkkosivut, onnistut rakentamaan entistä paremman julkisuuskuvan yrityksellesi sekä parantamaan näkyvyyttäsi hakukoneissa.

7. Tutustu Googlen Search Console työkaluun, sen avulla pystyt helposti tarkastelemaan esimerkiksi hakusanoja joiden kautta yrityksesi useimmiten löydetään ja puuttumaan mahdollisiin ongelmiin ja tätä kautta parantamaan sijoitustasi hakukoneissa entisestään.

8. Lisää näkyvyyttä My Business toiminnolla. Googlen My Business toiminnon avulla ihmiset löytävät yrityksesi entistä helpommin esimerkiksi tilanteessa jossa he hakevat tiettyä tuotetta tai palvelua tietyltä alueelta esim Google Mapsissa.

9. Muista mobiililaitteet. Kiinnitä verkkosivujen suunnittelussa erityistä huomiota siihen että, entistä suurempi osa ihmisistä vierailee verkkosivuilla mobiililaitteellaan. Jos verkkosivusi eivät toimi sujuvasti esimerkiksi älypuhelimella tarkasteltaessa, on erittäin todennäköistä ettei kyseinen asiakas enää jatkossa tule päätymään verkkosivuillesi.

10. Navigoinnin helpottaminen. Luomalla verkkosivuillesi selkeän polun josta asiakkaan on helppo edetä ja halutessaan palata taaksepäin selkeytät verkkosivujesi kokonaiskuvaa entisestään. Pidä kokoajan mielessä että, tänä päivänä verkkosivuilla nopeasti ja kätevästi liikkuminen osiosta toiseen on ihmisille todella tärkeää.

Lähteet: ·       http://www.google.fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

#hakukoneoptimointi

[marvialatiia-blog]

Inbound-markkinointi

Inbound-markkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia jonka pariin asiakas hakeutuu itse. Yritykset hyödyntävät inbound-markkinointia nykyään entistä enemmän, markkinoinnin siirtyessä entistä digitaalisempaan suuntaan. Inbound-markkinoinnin on myös todettu olevan jopa 10-kertaa tehokkaampaa kuin perinteinen outbound-markkinointi. Tässä postauksessa pohditaan mitä inbound-markkinointi käytännössä pitää sisällään ja miksi se tuntuu tehoavan ihmisiin paremmin tänä päivänä, kuin perinteinen outbound-markkinointi.

Keskeisiä inbound-markkinoinnin keinoja ovat asiakkaille merkityksellisen sisällön tuottaminen ja jakaminen erilaisten blogien, somen ja verkkosivujen kautta , sekä hakukoneoptimointi. Inbound-markkinoinnin tehokkuus perustuu sen hienovaraisuuteen, perinteisten markkinointi tapojen sijaan asiakkaille ei yritetä väkisin syöttää tarjouksia esimerkiksi keskeyttämällä television tai youtube-videoiden katselu, täyttämällä ihmisten sosiaaliset mediat jatkuvilla click-bite mainoksilla, tai tukkimalla ihmisten postilaatikot sekä sähköpostit loputtomilla mainoslehtisillä. Uskon että suurin osa ihmisistä kokee perinteisen outbound-markkinoinnin vähintäänkin silloin tällöin ahdistavaksi tyrkyttämiseksi jolloin sen vaikutukset kääntyvät negatiivisiksi. Henkilökohtaisesti mieleeni tulee esimerkiksi tiettyjen huonekaluliikkeiden mainokset, jotka pyörivät jatkuvasti joka puolella aina kyllästymiseen asti, itselleni tulee helposti tälläisestä markkinoinnista sellainen olo, että tuonne en ainakaan halua mennä ostoksille. Onko liika markkinointi vaikuttanut teidän ostopäätöksiinne negatiivisella tavalla?

Inbound-markkinoinnin hyödyt yrityksille piilevät siinä, että se tuo yrityksen pariin vain sellaisia asiakkaita jotka ovat todella kiinnostuneita yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Lähtökohtana inbound-markkinoinnissa on tarjota asiakkaille ratkaisuja ongelmiin juuri silloin kun he tarvitsevat apua päätöksen teossa. Tänä päivänä yhtä useampi ihminen perehtyy asioihin omatoimisesti ja etsii ratkaisuja verkossa. Kun asiakkaille tuotetaan heille hyödyllistä sisältöä ja materiaalia, kuten vaikkapa opetusvideoita tai blogitekstejä, asiakkaat saadaan houkuteltua yrityksen pariin tyrkyttämättä tuotteita tai palveluita heille väkisin. Pystyäkseen tuottamaan asiakkaille oikeasti arvokasta sisältöä yritysten täytyy kuitenkin oppia tuntemaan asiakkaansa ja heidän tarpeensa entistä syvällisemmin. Menestyäkseen markkinoilla tänä päivänä yritysten täytyy pystyä hallitsemaan sekä inbound-että outbound-markkinoinnin salat. Kumpi markkinointi tapa tehoaa teihin paremmin? Entä miten luulette markkinoinnin kehittyvän jatkossa?

Lähteet:

https://blog.crasman.fi/mitä-on-inbound-markkinointi

https://www.digimoguli.fi/blogi/inbound-markkinointi-vs-outbound-markkinointi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Inbound-markkinointi

#inbound marketing

[marvialatiia-blog]

Digibarometri

Digibarometri, on vuosittain tehtävä selvitys, jossa vertaillaan maiden sijoittumista digitalisuudessa suhteessa muihin maihin. Digibarometrilla voidaan seurata digitaalisuuden kehitystä ja sen vaikutuksia esimerkiksi yhteiskuntaan sekä elinkeinoelämään. Suomi on ollut digibarometri vertailussa kärkipäässä aina sen kehittämisestä lähtien, siitäkin huolimatta, että verrattaessa esimerkiksi naapuriimme Ruotsiin, Suomalaiset ovat edenneet huomattavasti hitaammin uusimpien ratkaisujen käyttöönotossa. Tässä postauksessa lähdetään tarkastelemaan hieman Suomen sijoitusta verrattuna muihin Pohjoismaihin ja ennen kaikkea pohditaan syitä muutoksiin sijoituksissa.

Suomi on ollut Digibarometrissä ensimmäisenä viimeksi vuonna 2016, jonka jälkeen Suomen sijoitus on tippunut vuosittain yhdellä pykälällä. Norja jatkaa kärkipaikalla nyt toista vuotta peräjälkeen, kun taas Ruotsi ja Tanska puolestaan tipahtivat vuoden 2018 vertailussa sijoille viisi ja kuusi. Tämä ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että Suomi, Ruotsi tai Tanska, olisivat millään lailla “digitaantumassa”. Syy sijoitusten laskuun on muiden maiden kehityksen tahdin kiihtyminen. Suomen hyvä menestys nojaa huippu nopean kehityksen sijaan erityisesti tasaisuuteen useimmilla osa-alueilla, mutta jatkossa tämä ei tule enää riittämään kärkisijoilla pysymiseen.

Suomen suurimpana ongelmana verrattuna muihin pohjoismaihin on digitaalisuuden täydellisen hyödyntämisen edellyttämien toimintatapa muutosten hitaus yrityksien sisällä. Kuten jo aiemmassa postauksessani mainitsinkin, Suomessa organisaatiolla on suuria vaikeuksia pysyä kehityksen kovassa tahdissa mukana, sillä isolla osalla yrityksiä muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti, jolloin teknologia on jo ehtinyt kehittyä seuraavan askeleen eteenpäin, kun yritykset saavuttavat edellisen portaan. Ongelmana organisaatioiden sisällä on erityisesti se, ettei asioita osata katsoa isommalla mittakaavalla, jolloin varsinaisia rakennemuutoksia ei organisaatioiden sisällä tapahdu ja kehitys jää vain hyvin pintapuoliseksi. Tällöin osa digitalisaation mahdollistamista hyödyistä jää käyttämättä, kun esimerkiksi koko liiketoimintamalleja ei muokata digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta. Tällä saralla olemmekin hieman muita pohjoismaita jäljessä. Esimerkiksi teknologisen adaptoitumisen elinkaarimallia (Rogers, 2003) tarkkaillessani huomasin, että Norjasta löytyy suhteessa enemmän ”innovaattoreihin” kuuluvia yrityksiä, eli yrityksiä jotka ovat jo täysin omaksuneet teknologian ja digitalisuuden tuovat mahdollisuudet ja ovat valmiita ottamaan riskejä kehittyäkseen entisestään.

Kokonaisuudessaan Digibarometri on todella laaja ja se kuvaa yksityiskohtaisesti digitaalisuuden kehitystä ja sen syitä sekä seurauksia. Suomen tämän hetkinen sijoitus, 3.sija, on mielestäni kunnioitettava ja Suomi onkin pärjännyt kokonaisuudessa hienosti suhteessa muihin pohjoismaihin, mutta kuten todettu parannetavaa löytyy aina, eikä teknologian kehityksellä näy loppua. Suosittelen ehdottomasti lukemaan läpi Digibarometrin tältä vuodelta, mikäli teknologian kehitys ja Suomen asema tällä digitalisaation ”aikakaudella” kiinnostaa, laitan linkin tuonne postauksen loppuun. Mitä luulette, onko Suomella mahdollisuuksia kiivetä ensi vuonna ykköspaikalle, vai porhaltavatko kilpakumppanimme ohi sellaista vauhtia, että sijoituksia tullaan taas ryminällä alaspäin?

http://www.digibarometri.fi/uploads/5/8/8/7/58877615/digibarometri_2018.pdf

www.digibarometri.fi 

[marvialatiia-blog]

Digitaalinen liiketoiminta, uhka vai mahdollisuus?

Digitaalinen liiketoiminta on tänä päivänä noussut yhä merkittävämpään rooliin osana jokaisen yrityksen ja organisaation toimintaa. Pärjätäkseen nyky markkinoilla, yritysten on muokattava omia toimintatapojaan ja edettävä jatkuvan kehityksen mukana. Digitalisaatio, digitaalinen liiketoiminta, robotiikka, mitä kaikki nämä paljon puhutut ja jatkuvasti yleistyvät käsitteet käytännössä sitten tarkoittavat ja miten digitaalisen liiketoiminnan jatkuva kehitys tulee vaikuttamaan liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja organisaatioiden rakenteeseen. Entä ihmisiin kuluttajina ja asiakkaina?  

Digitaalisuus kehittyy jatkuvasti hurjaa vauhtia. Viime vuosina on todettu että kehitys on jopa ajoittain yritysten kannalta liiankin nopeaa, sillä yrityksillä on vaikeuksia pysyä kehityksen hurjassa tahdissa mukana. Digitaalisuuden jatkuva kehitys tuottaa tällä hetkellä ja tulee varmasti jatkossakin tuottamaan erilaisia vaikeuksia yrityksille. Markkinat muuttuvat, uusia kilpailijoita tulee jatkuvasti lisää esimerkiksi digitaalisuuden mahdollistaman globalisaation ja teknologian jatkuvan kehityksen johdosta. Yrityksiltä vaaditaan nopeaa muuntautumis- ja reagointikykyä jatkuvan kehityksen “junassa” pysyäkseen. Tulevaisuutta emme voi ennustaa, mutta yritysten tulisi olla käytännössä kokoajan valmiudessa muuntautumaan jatkuvan kehityksen mukana, pärjätäkseen jatkossa markkinoiden muuttuessa.

Digitaalisesta liiketoiminnasta on myös paljon hyötyä sekä yrityksille että sitä kautta myös meille kuluttajille. Digitaalisuus mahdollistaa yrityksille palveluiden kehittämisen täysin uudelle tasolle. Tuotanto nopeutuu, volyymit kasvavat, palveluita voidaan tarjota asiakkaille ympäri vuorokauden, yritykset tavoittavat asiakkaansa entistä nopeammin ja paremmin. Positiivisia puolia on monia, mutta kuten asioilla yleensä, on myös digitaalisella liiketoiminnalla ja sen vaikutuksilla varjopuolensa. Esimerkkinä digitalisaation johdosta monet ihmiset tulevat menettämään nykyiset työpaikkansa tai ainakin kouluttautumaan uusiin työtehtäviin teknologian korvatessa ihmisiä yhä useammilla aloilla. Toisaalta digitalisaatio ja digitaalinen liiketoiminta malli ovat avanneet ja tulevat jatkuvasti avaamaan uusia mahdollisuuksia ja markkina rakoja täysin uusille yrityksille esimerkiksi juuri digi-osaamisen parissa.

Kokonaisuudessaan digitaalisuus ja digitaalinen liiketoiminta on hyvin mielenkiintoinen, kokonaisvaltainen ja ajankohtainen koko yhteiskuntaa muokkaava  ilmiö. Mitä ajatuksia digitaalisuuden yleistyminen ja  teknologian jatkuva kehitys herättää sinussa? Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Millaista liiketoiminta mahtaa olla 10 vuoden kuluttua?